Hame jämäkankaista

"Käsityöblogit"- ryhmä haastoi ottamaan jämäkankaat ja -langat käyttöön helmikuun aikana. Tämä haaste meni tosi tiukille, kun helmikuun viimeisen päivän viimeiset tunnit on jo käsillä. Ajattelin ensin Kalevalan päivän kunniaksi antaa hameelle nimeksi Sampo, kun sitä on tässä kiireellä taottu kuin Sampoa. Luontoaiheen ja etnisen nauhakoristelun vuoksi päädyin kutsumaan sitä sittenkin juurevasti Louhi- hameeksi.

Louhi-hame on tehty villakangasjämistä ja -tilkuista. Kirjailuun tuli käytettyä vähän jämälankojakin. Hame on epäsymmetrinen kietaisumalli, kaavan tein itse peruskaavasta kuosittelemalla. Kirjailu on samantyyppinen mitä käytin tämän takin selkäosan kirjailussa. Ohjeetkin kirjailun tekoon löytyvät tuosta takkipostauksesta. Minua kuitenkin harmittaa, etten itse näe sitä kirjailua, joten päätin tehdä vaatteen, jossa kirjailu on edessä.

Vyötärönauha ja solmimisnauhat tein tukevasta ruutunauhanjämästä, joka on lojunut laatikossa parikymmentä vuotta... 

Etnisen oloinen kukkakoristenauha on Tiger-nimisestä hömppäkaupasta ostettua kankaista askartelunauhaa.

Tämä haaste tuli suoritettua loppuun Kingiä ja UMK- Euroviisukarsintaa seuraten. Lampun valossa otetut kuvat eivät ole hameelle edukseen, mutta otan paremmat otokset päälläni päivän valolla ja postaan ne sitten erikseen. Sen verran sovitin hametta, että totesin sen varsin onnistuneeksi. Palaillaan asiaan!

Pilkkipäivä

Hiihtoloman kunnaksi vietimme pilkkipäivää oikein isommalla porukalla. Kymmenen henkeä ekaluokkalaisesta 50-vuotiaaseen (ja yksi kissa) suunnisti jäälle kaloja narraamaan. Päivä oli kivan aurinkoinen, eikä jäällä onneksi ollut vettä lämpimästä säästä huolimatta. Jää oli vielä yllättävän paksua ja kairatessa tuli hiki.

We spent a nice winter holiday day ice fishing. 

Kalakanisterimme täyttyi nopeasti, ahventa nousi komeasti järvestä. Taisi tulla purkki ihan täyteen...

Joukkiomme karvaisin jäsen tuijotti kalasaalista vesi kielellä ja pääsi vähän maistamaankin.

Pilkkiurakan jälkeen maistui nuotiolla paistettu makkara. Tällä porukalla makkarapaketteja kului melkoinen määrä.

Jälkiruoka odottaa vuoroaan...

Pikainen käväisy nuotiossa ja vaahtokarkit ovat pehmeitä ja lämpimiä talvipäivän herkkuja.

Lumikuningatar

Kuka kulkee metsässä? 

Who is walking in the forest? Maybe she is ice queen? This fantasy dress is made of  shiny lycra fabric, icicle Christmas decorations and plastic bags.

Jääpuikkokoristeista, kimallelycrasta, sinisistä ja kirkkaista muovipusseista, niistä on tämä lumikuningatar tehty.

Fantasiapuvun yläosa on koristeltu jääpuikkonauhalla.

Rannekoru on tehty kirpputorilta ostetuista lasisista lampunvarjostimen kukista.

Helmaa koristavat jääkukat on tehty muovipusseista.

Liikaa yleisöä, taidan lähteä jäiseen linnaani piiloon...

Missä lumikuningatar on kulkenut jäävät kauniit lumikukat koristamaan metsää.

Tämän fantasiapuvun tein ammattikorkeakoulun opiskelutyönä reilut 15 vuotta sitten. Kaivoin sen säilytyslaatikosta siivouksen yhteydessä ja totesin, että kimallelycran elastaanikuidut ovat menettäneet kimmoisuutensa ja kangas oli jo virttynyt. Siksi päätin kuvata puvun vielä kerran lumisessa metsässä. Puku meni kuvausten jälkeen roskiin, mutta se jää elämään vielä valokuvina.

Tuunaushaaste - jerseymekko

Kymmeniä vuosia vanha musta jerseymekko on loistavaa materiaalia "Vaatteiden tuunaus"- Facebook ryhmän helmikuun "Mekon tai hameen tuunaus"- haasteelle. Musta mekko on niin kinkeli, että olisi sopiva nykyään ehkä kymmenvuotiaalle. Kyllä se päälle menee, mutta näyttää tosi hassulta. Mekon materiaali on paksua ja laadukasta jerseytä. Laadukkaan materiaalin vuoksi se onkin kaapin pohjalle jäänyt pyörimään. Päätin tuunata siitä itselleni sopivan lisäämällä siihen muodikkaat palkkiraidat suurinpiirtein samanvahvuisesta ja -laatuisesta Nanson jerseystä. Tätä ruskean sävyistä Nanson ylijäämäneulosta myytiin vuosia sitten Eurokankaan kampanjassa 5 euron metrihintaan.

I redesigned this old jersey dress which was too small for me. I added some fashionable wide stripes of similar jersey material. Bow and belt gives this dress a feminine touch.      

  

Viluikissana en pystynyt ulkona viimassa poseeraamaan kuin yhden nopean kuvan verran. Tämä pikakuva oli pakko tähän laittaa, koska siitä näkyy mekon oikeat värit.

Sisäkuva näyttää lämpöisessä lampunvalossa värit vähän väärin. Tein siis mekkoon leveät palkkiraidat etu- ja takakappaleelle samanlailla. Pääntien ja helman huolittelin kaksinkertaisella kaitaleella. Kaitale pääntiellä jatkuu solmiamisnauhoiksi. Kireät hihansuunkäänteet leikkasin pois ja korvasin kaitaleilla. Ihme kyllä hihoille ei tarvinnut tehdä muuta, vaan ne olivat muuten sopivat.

  

Tein mekkoon uuden vyön samasta Nanson kankaasta. Vyö ja rusetti pääntiellä tekevät tukevakankaisesta mekosta hiukan kepeämmän ja naisellisemman.

Lumihiutalehame vanhasta verhosta ja tuunattu T-paita

Vanhasta valoverhosta syntyi epäsymmetrinen lumihiutalehame. Sen seuraksi sopii reikiintyneestä ja tahriintuneesta T-paidasta tuunattu persoonallinen "siivekäs" paita.

This skirt I made of old curtain. The hem of the skirt is decorated with snowflakes which are made of white organza and stripes made of black wool yarn. T- shirt is a redesign of an old "smudged and holey" shirt. Printed wing pattern and feathers covers the smudge. Holes I just made bigger and finished them carefully with light blue yarn. I added some more holes to the sleeves and hem of the shirt.    

T-paidan selässä ja rintamuksessa on silkkipainolla painettu siipikuvio. Selkäpuolen kuvion painoin suoraan paitaan jo uutena ja etupuolelle laitoin kuvion vasta tuunauksen yhteydessä "olosuhteiden pakosta". Postaan silkkipainomenetelmästä tarkemmin ohjeiden kera ehtiessäni.

Paidan olisi voinut heittää suosista pölyrätiksikin, mutta halusin nähdä mitä siitä vielä voisi saada aikaiseksi... Otin sen eräänlaisena henkilökohtaisena haasteena.

Valoverhosta tehdyn hameen vuorina on musta-valkoraidallinen vuorikankaanjämä, joka näkyy valoverhon läpi. Vyötäröllä on nauhakuja, johon on pujotettu mustasta vinokaitaleesta ommellut solmiamisnauhat.

Puseron miehustaan tulleet reiät on leikattu suuremmiksi ja ne on huoliteltu ympäriinsä tiheällä siksakilla käyttäen sinisäsävyistä ompelulankaa.

Tässä tuunausohje piirroksena. Punaiset viivat ovat leikkuuviivoja. Hihat leikataan "holkkihihoja" muistuttaviksi pikkuhihoiksi. Kainalosta leikataan hiukan miehustan puolelle. Uudet kädentiet ja helman huolittelin saumurin "huivipäärmeellä" ympäriinsä. Reiät huolittelin tiheällä siksakilla. Käytin siksakissa erisävyisiä sinisiä langanjämiä, tulipahan nekin käytettyä. Reikien leikkuussa ja ompelussa kannatta huomioida se, että siksakilla huolitellessa reiät venyvät ja suurenevat. Leikkasin paidan uuteen uskoon ihan vapaalla kädellä, joten täydellisen symmetrinen se ei ole, ei se ole minun mielestäni oleellistakaan.

Painoin siipikuvion silkkipainomenetelmällä valkoiselle kankaanpalalle. Leikkasin kuvion irti puolen sentin varalla ja ompelin paidan etumustaan peittämään likaläiskiä (kahvia?). Ommellessa lisäsin muutaman valkoisen höyhenen ompeleitten väliin. Höyhenet kestävät varovaisen käsinpesun.

Hameen solmiamisnauhojen päihin ompelin organzasta "lumihiutaleet" . Niiden reunat on huoliteltu kapealla saumurintikillä eli ns. huivipäärmeellä. 

Valoverhokankaan vino hopeanvärinen raita ja vuorin läpikuultava raidoitus tekee hameen pinnasta elävän. Ompelin helmaan vielä aaltoilevia raitoja mustaa pörröistä jämälankaa hyödyntäen. Jämälanka on kiinnitetty kankaaseen ompelukoneen siksakilla. Sekaan lisäsin vielä organzalumihiutaleita. Tulipahan pienet organzatilkutkin käytettyä. Hameen kaavan tein itse.

Mitä kaipaan juuri nyt

Viime talvi oli niin surkea etten kertaakaan päässyt hiihtämään. Tänä talvena lunta on tullut mukavasti, mutta sää on ollut todella vaihtelevaa. Säätä on sekoittanut kymmenien asteiden lämpötilavaihtelut. Muutama päivä sitten mittari näytti 10 lämpöastetta ja yleisesti vitsailtiin olevan lämpimämpää kuin viime juhannuksena. Metsään vedetyt ladut sulavat ja jäätyvät vuoronperään, ja mahtavat myrskytuulet roskaavat ladut perusteellisesti. Pidän todella paljon hiihtämisestä, mutta huonoilla laduilla en kuitenkaan suostu hiihtämään.

Lähijärven jäälle ei latua ole vedetty tänä talvena laisinkaan. Tunnin lenkki järven ympäri on ollut ehdoton suosikkini vuodesta toiseen. Taitaa mennä toinenkin vuosi putkeen etten pääse sitä kiertämään. Rauhallinen hiihtolenkki hiljaisessa valkoisuudessa ja raikkaassa ilmassa saa pään kirkkaaksi ja ideat lentämään. Hauskoja ja omaleimaisia kädentöitä syntyy ihan toiseen tahtiin kunnon hiihtokeleillä, sitä kaipaan juuri nyt. 

Taitelija Kaarina Kaikkonen, jonka upeata kierrätetyistä paidoista tekemää "Totuuden henki"- teosta ihmettelin ja ihailin  tässä postauksessa, kerää tällä hetkellä käytettyjä ja joutilaita suksia uuteen teokseensa. Kenties kyseessä on kannanotto ilmastonmuutokseen... En kuitenkaan ajatellut vielä luopua toivosta ja rakkaista vanhoista ystävistäni eli suksistani, vaan vanhat Peltoset jäävät vielä omiin nurkkiini odottelemaan. 

Tänä ystävänpäivänä ajattelin toivoa meille kaikille kunnon talvipakkasia ja hiihtokelejä! 

Hyvää Ystävänpäivää kaikille näiden muutama vuosi sitten hiihtolenkillä otettujen tunnelmakuvien myötä! 

Happy Valentine's Day!

These atmosferic winter photos I took few years ago while I was skiing.

Mitä kuuluu palaprojektille?

Vuoden vaihtumisen kunniaksi aloitetaan yleensä kaikenlaisia elämäntapoihin, terveyteen ja itsensä kehittämiseen liittyviä projekteja. Viime aikoina mukaan on tullut kulutuksen vähentämiseen tähtäävät projektit. "Älä osta yhtään uutta vaatetta vuoteen" -projekti on tällä hetkellä suosittu. Neulojat ryhtyvät "lankalaihikselle" ja ompelijat "kangaslaihikselle". Sinänsä tällaiset haasteet ovat varmasti ihan mielenkiintoisia ja vaarallisimmillaankin täysin harmittomia. Kulutuksen pohtiminen vaikkapa ostolakon myötä on varsin tervetullutta toimintaa tänne blogimaailmaan.

Oman kokemukseni mukaan täyskielto saattaa herättää himon "kiellettyyn hedelmään" ja seuraus voi olla juuri päinvastainen. Toinen ongelma on lopputuloksen arvostelussa. Jos tavoite on täyslakko ostamisessa, ja sitten sortuukin ostamaan yhden lankakerän, yhden vaatteen tai vaivaisen metrin kangasta, niin onko koko projekti epäonnistunut? Lopputuloshan on kuitenkin huikean hyvä yhtä pientä erhettä lukuun ottamatta.

Olen jo muutaman vuoden ajan yrittänyt ostaa mahdollisimman vähän vaateita, kankaita ja muita ompelutarvikkeita ilman täyskieltoa. Aloitin runsaaksi paisuneiden kangasvarastojeni tyhjennysprojektin virallisesti tällä postauksella noin vuosi sitten 13.3.2014. Projektin puitteissa on tarkoitus ostaa mahdollisimman vähän, ja samalla tehdä käyttökelpoisia vaatteita, asusteita, sisustustekstiilejä ja lahjoja jo olemassa olevista kankaista ja ompelutarvikkeista. Tällä hetkellä olen elänyt jo reilun vuoden ilman yhtään kangas- tai ompelutarvikeostosta. Viimeksi ostin alla kuvassa olevat silkkikankaat ja koristeet  Thaimaasta joulukuussa 2013, sen jälkeen en mitään. Nämäkin kankaat odottavat vielä insipiraatiota vaatteeksi asti...

Mitä  "palaprojektilleni" sitten kuuluu? Jatkan sen parissa vielä ainakin vuoden 2015. Vähän ahkeramminkin voisi ommella, mutta se riippuu myös siitä kuinka paljon röörit sietää pölyä. Ommeltavaa kyllä vielä riittää, vaikka olen myös lahjoittanut kankaita pois. Ensin yritin ommella kaapista pois paljon tilaa vievät paksut kankaat, kuten fleecet ja villakankaat. Siinä olen onnistunut aika hyvin.

Tässä katsaus vaatteisiin, joita palaprojektin myötä on tullut esiteltyä blogissani tähän mennessä:

Let me introduce you some of the clothes I made during last year:

Kaksi syyspaitaa, tämä syksyinen liehukepaita ja vihreä syyspaita.

Lisäksi tuli tehtyä kietaisupaita ja kirjailtu villakangashame.

Aikuisten ja lasten liivejä.

Menneistä ajoista muistuttava naisten kävelypuku.

Erilaisia fleecetakkeja, kolme kappaletta.

Alelöytötopeista tuli pari mekkoa niihin palakankaita yhdistäen, tämä sininen mekko ja tämä punasävyinen mekko. Lisäksi tästä vanhasta mekosta  tuli aivan uusi palakankaita hyödyntäen. Yksi toppi odottaa vielä hyödyntämistä...

Palakankaista syntyi myös kirjava ja koristeellinen talvitakki. Tämä takki on kerännyt kadulla huomiota osakseen enemmän kuin mikään muu vaatteeni. Minut on pysäytetty ja kysytty takin alkuperää useamman kerran. Olen huomannut, että ostetusta vaatteesta harvemmin saa mitään huomiota osakseen, kyllä kaikki kehutut vaatteet on yleensä itse tehtyjä.

Tämä tuunattu takki on oikeasti "Helmoja ja hepeneitä"- blogin kierrätyshaasteeseen tekemäni työ, mutta käytin siihen niin paljon kankaanpaloja kaapistani, että se on ansainnut paikan myös palaprojektissani. Tämäkin takki on saanut osansa tuntemattomien ihailusta...

Tämä kevyt neulostakkl on tehty samalla kaavalla kuin fleecetakki ylempänä.

Pienet kenkätaulut

Minulla on taipumus kaikissa kädentöissä pyrkiä haastaviin ja kookkaisiin juttuihin. Nyt olen vihdoin oppinut tekemään välillä jotain pienimuotoista. Nämä valkoisiin Ikean parin euron kehyksiin tehdyt pienet kenkätaulut on juuri tällainen mukava välipala. Kokoa näillä tauluilla on vain 18x18 cm. Aikaa taulujen piirtämiseen meni kuitenkin jonkin verran, sillä lyijykynällä ja puuväreillä värittäminen on yllättävän hidasta puuhaa.

These small shoe pictures I drew with pencils and color pencils. White 18x18 cm frames are from Ikea.    

Huiveja käsinvärjätystä pellavasta

Näitä pellavahuiveja on näkynyt blogini postauksissa silloin tällöin, joten otetaan ne nyt tarkempaan esittelyyn. Olen harrastanut pellavan värjäystä käsin jo hyvän tovin. Näitä käsinvärjätystä pellavasta ommeltuja huiveja teen säännöllisen epäsäännöllisesti mm. lahjaksi.  

These scarfs I made of hand dyed linen. I added some little leaves to decorate the scarf. Leaves are also made of different shades dyed linen. 

Pellava on armeijan myymälästä vuosia sitten ostettua virheraitojen vuoksi hylättyä Jokipiin pellavaa. Myymälässä pellava maksoi 60 euroa/rulla. Pohjakangas on siis melko edullista, mutta värjääminen tekee siitä arvokasta. Säästän siis pienetkin tilkut ja ompelen niistä mm. lehtiä huivien koristeeksi.

Lehtien ompelu on harjoitusta vaativaa pikkutarkkaa puuhaa. Lehtien reunat on ensin huoliteltu tiheällä siksakilla. Sen jälkeen lehdet kiinnitetään huiviin ompelemalla samalla ruoteet lehtiin suoraompeleella. Huivin reunat olen huolitellut kapealla 0.5 sentin kaksinkertaisella päärmeellä. Huivin olen rypistänyt vääntämällä sen kosteana kierteiselle kerälle.

Ohjeet pellavan käsinvärjäykseen löytyy tästä tästä linkistä.