Koli sijaitsee Pielisen rannalla. Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta Pieliselle lukuisine saarineen oli komea. Suoraan hotellin vierestä lähtivät lasketelurinteet kohti Pielisen jäätä. Hotelli oli täynnä, olihan eteläisen Suomen hiihtolamaviikko. Ruuhkaa ei silti ollut, ja metsissä sai kulkea pitkiä matkoja niin, ettei tullut ketään vastaan.
Lähes koko reissumme ajan satoi lunta, mikä haittasi valokuvausta ja värjäsi taivaankin lähes lumen väriseksi.
Ukko-Koli on Kolin kansallispuiston korkein huippu. Sinne kuljettiin käppyrämännyn muodostaman luonnonportin kautta. Tarttumakaiteet oli tarpeen, sillä nousun viimeiset metrit olivat jyrkkiä ja liukkaita.
Ukko-Kolin näkymä Pieliselle on huikea. Näistä maisemista ovat hakeneet innoitusta mm. Sibelius, Juhani Aho ja Eero Järnefelt. Tosin sain käydä kuvaamassa tätä maisemaa viisi kertaa ennen tätä kuvaa, sillä lumisade peitti näkymän järvelle täysin.
Aurinkokin meinaa välillä vähän pilkistää :)
Akka-Koli on toinen korkea huippu. Sieltä löytyy tämä "hyinen hartauspaikka".
Akka-Kolin näkyvyyden peitti lumisade.
Sininen hetki illan hämärtyessä. Voimakas puiden välistä pilkottava valo syntyy laskettelurinteen valaistuksesta.
Yöllä Pielinen saarineen hukkuu siniseen pimeyteen.
Piilopirtti pilkistää alhaalla puiden välistä.
Näkymä hotellin lasiselta terassilta.
Reippaana tyttönä lähdin kuvaamaan myös auringon nousua ennen kotimatkaa. Seuraavan kuvausmatkan samoihin maisemiin voisi tehtä sitten kesällä :)
Hyvää Kalevalan päivää kaikille!
Hyvää Kalevalan päivää kaikille!