keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Grafiikaa - "Höyhensaaren kutsu"



Pieni keiju on niin väsynyt, ettei jaksa edes lentää. Siivet supussa ja silmät ummessa hän leijailee höyhenen matkassa kohti höyhensaarta. Auringon viimeiset säteet eivät enää valaise taivasta.


Näissä uneliaissa grafiikantöissä on yhdistetty kaiverrusta, syvä- ja kohopainotekniikoita. Höyhenteema jatkui näissä töissä.


tiistai 20. kesäkuuta 2017

Grafiikkaa - "Kesäsade"


En nyt yritä tässä mitenkään tulevan juhannuksen säitä manailla näillä "Kesäsade"- nimisen grafiikantyösarjan otoksilla.  No, sääennusteet ovat jo muutenkin huonoja kelejä keskiyön juhlan ajaksi lupailleet. Sisätiloissa taidetaan tulevakin juhannus viettää...


Näissä myrkyttömän kartonkigrafiikan töissä on yhdistetty montaa eri tekniikkaa, mm. kopiografiikkaa ja koho- ja syväpainoa. Varsinaista kaiverrettua laattaa näissä töissä ei ole ollenkaan. Kroonisen peukalontyven jännetuppitulehduksen vuoksi kaivertaminen ei olisi oikein onnistunutkaan. Sen sijaan laattoina ovat toimineet kasvit ja höyhenet.


Onneksi jännetuppitulehdus iski vasta parin vuoden grafiikan harrastamisen jälkeen. Jos se olisi alkanut vaivaamaan alkuvaiheessa, olisin varmaan lopettanut harrastuksen siihen. Silloin nimittäin olin vielä siinä luulossa, että ei tämä homma ilman raskasta kaivertamista onnistu. Ajan myötä tämä tekniikka on kuitenkin osoittautunut olevan mahdollisuuksia täynnä.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Vaateviidakko tyhjentää nurkkiaan Swap & Vintage58 -kirpputorilla

Olen tutustunut melko uuteen hervantalaiseen Swap & Vintage58 -kirpputoriin tähän asti lähinnä shoppailemalla. Kirpputori on erittäin siisti ja valoisa ja hinnoittelu on pysynyt maltillisena. Viime vuosina tehdyt remontit ja KONMARI- innostus ovat kuitenkin kerryttäneet työhuoneeni nurkaan useampia IKEA- kassillisia kiertoon lähtevää tavaraa, joten oli aika varata oma myyntipöytä. Ensi tiistaista 13.6 lähtien ainakin kaksi viikkoa eteenpäin Vaateviidakko tyhjentää siis nurkkiaan pöydässä numero 41.

Edellisestä kirpputoripöydästä onkin jo aikaa noin 10 vuotta. Silloin tuli vielä säännöllisesti pieneksi jääneitä lasten vaatteita ja muuta lasten rompetta myytäväksi. Itsekkin taisin silloin shoppailla enemmän. On siis jo korkea aika nurkkien tyhjennykselle :)   

Myynnissä on tietysti paljon naisten vaatteita ja melko uusiakin kenkiä. Viime syksyisen nilkannyrjähdyksen ja nivelsiteiden katkeamisen seurauksena jotkut kengät painavat muotoaan muuttaneeseen nilkkaan, joten ne lähtevät kiertoon. Tässä joitakin poimintoja täällä blogissakin esiintyneistä nyt myyntiin menevistä jutuista:


Nämä kiiltonahkakengät löytyvät myyntipöydästä. Kuin uudet.


Koko tämä asu: mekko, kengät ja koru ovat myynnissä.


Tämäkin keveistä kankaista koostettu luomus löytyy nyt Swapin tangosta :)


Näitä hapsupaitoja on tarjolla vihreän ja tämä aniliinin/lilan  sävyinen. Kaikki ammattitadolla käsityönäkin tehdyt luomukset saa nyt mukaansa muutamalla eurolla.


Helmikirjailtu tekomokkainen reikäpitsihame.



Koko tämä asu: pitsillä koristelut hame, huivikauluspaita ja kengät ovat myytävänä. 


Tämäkin persoonalliseksi tuunattu halterneck- mekko on kiertoon lähdössä.

Lisäksi myynnissä on meidän pojan huoneen remontin alta lähteneitä, leluja, pelejä, lasten ja nuorten kirjoja ja nuorten miesten vaatteita. Myös osasyyllinen tähän touhuun eli KonMari- kirja löytyy pöydästä nro 41. Asia on jo sisäistetty, joten kirjalla ei ole enää käyttöä :)

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Pakettikortteja ja paketointia kierrätysmateriaaleilla

Kesä on juhlien aikaa. Silloin mieluiten vietetään valmistujaisia, häitä ja synttäreitä, tupaantuliaisista, terassin avajaisista tai puutarhajuhlista puhumattakaan. Yllätysjuhlia varten minulla on niin lahjoja, kierrätysmateriaaleja paketoimiseen kuin korttejakin valmiina.


Lehdenmuotoisia pakettikortteja olen painanut silkkipainomenetelmällä kierrätyspahveille. Erivärisiä pahveja olen säästänyt erilaisista pakkauslaatikoista. Värillisiä ja mustia pahvinpaloja voi säästää tulevaa tarvetta varten esim. elektroniikkapakkauksista. Myös "pahvinharmaa" näyttää ihan kivalta pakettikorteissa. Yksittäisiä kortteja voi tehdä hyvin myös tussilla piirtämällä tai akryylivärillä siveltimen kanssa. 


Minulla näitä pakettikortteja on paljon, sillä käytin näitä aikoinaan riippulappuina omissa käsitöissäni. Nykyään en enää myy tuotteitani, mutta annan niitä kuitenkin lahjaksi. Silloinkin merkitsen tuotetiedot ja hoito-ohjeet korttiin lahjansaajaa varten. Ja kyllä kortti tietenkin viimeistelee tuotteen, kuten tuon yllä olevan pellavaisen lehtihuivin.


Pienemmissä pakettikorteissa näkyy vain häivähdys lehdestä.


Yllä oleva lahja on paketoitu japanilaisen sanomalehden sivuuun. Hauskoja ulkomaalaisia lehtiä kannattaa napata mukaansa lentokentiltä ja ravintoloista. Tämä lehdensivu tuli meille fyllinä netistä tilatun paketin mukana.


Kyllä suomalaisetkin lehdet paketointiin kelpaavat. Esim. sarjakuvasivut toimivat hyvin lahjapaperina. Aikaisemmin olen käyttänyt paketointiin mm. vanhaa tapettia ja laulukirjan sivuja. Tyyliin sopivia onnittelukortteja olen myös tehnyt silkkipainomenetelmällä. Ohjeet silkkipainoon löytyvät tästä linkistä. 

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kielletty kaupunki ja peltilehmä


Edellisestä Vapriikin reissustani ei ole kauaa aikaa, mutta uusi näyttely ja seuraksi lähtenyt myöskin visuaalisesta kulttuurista kiinnostunut ystävä saivat minut jälleen näyttelykierrokselle. Karamellia silmille Vapriikin uusi näyttely "Kieletty kaupunki" tarjosikin. Taidokkaat käsityöt ja hienot taideteokset herättivät tarunhohtoisen kaupungin eloon.



Aivan ulkomaailman vaikutteilta suljettu ei nimestään huolimatta tämäkään kaupunki ollut. Jotkut Kiinan keisareista arvostivat myös läntisen maailman taitureita ja kutsuivat heitä hoviinsa työskentelemään muotoilun ja taiteen parissa. Siksi yllä olevasta koristeellisesta pöytäkellostakin löytyy paljon 1700-luvun rokokoon piirteitä.


Nimensä mukaisesti museokeskus Vapriikki sijaitsee vanhassa teollisuuskiinteistössä. Niitä meillä täällä Tampereella riittää ja ne ovat osa kansallismaisemaamme. Arviolta noin miljoona neliötä teollisuustiloja on siirtynyt muuhun käyttöön, suurelta osin juuri näyttely- ja museotiloiksi. Se sopii minulle, vaikka valitettavasti juuri oma alani eli tekstiiliteollisuus on näivettynyt kaupungissamme olemattomiin.



Toisenlaista visuaalisuutta meille antoi Miina Äkkijyrkän peltilehmä Väinö Linnan aukiolla Finlaysonilla, myöskin keskellä museoiksi muuntuneitä teollisuusrakennuksia. Meistä olisi ollut hauskempaa, jos lehmä olisi asetettu niin, että se olisi syönyt puun lehviä. Mutta ei parane valittaa, kun taiteilija itse on käynyt paikan ja asennon peltilehmälle määrittelemässä.