Tapahtui eräänä päivänä anonyymien palaongelmaisten (APO) kokouksessa:
Kiipeän kädet ja otsa hiestä märkänä eteen tekemään tunnustukseni suurelle joukolle kohtalotovereitani, muita palaongelmaisia. - Hei, olen Pirjo ja olen palaongelmainen. Kaappini pursuavat erilaisia kankaanpaloja. Ongelmani alkoi jo nuorena ja se on varmaan osittain perinnöllinen. Tekstiilialalla työskentelevä äitini kantoi selkä vääränä paloja kotiin. Sama ongelma näyttää riivaavan monia muitakin sukulaisiani. Itsekin ajauduin tekstiilialalle, mikä pahensi ongelmaani. Aina kun ompelen jotain, jää jäljelle epämääräinen pala, jonka sullon kaappiin odottamaan myöhempää käyttöä. Kangaskauppojen penkomislaatikot ja kassitarjoukset ovat vitsaukseni. Myös kirpputoreilta löytää pilkkahintaan ihania paloja. Ongelmaani lisäävät muut palaongelmaiset, jotka haluavat päästä omasta ongelmastaan eroon nopeasti. He antavat minulle omat palansa koska tietävät, että minun on vaikea sanoa EI houkutteleville kangaspaloille. Minun pitäisi tietenkin välttää huonoa seuraa, mutta palaongelma on yleensä näiden ihmisten ainoa vakava ongelma. Muuten he ovat luovia, idearikkaita ja mukavia ihmisiä. Heidän kanssaan on mukava vaihtaa ajatuksia palojen eri käyttömahdollisuuksista. Hyvien ideoiden vuoksi paloista on mahdotonta enää luopua. Aion kuitenkin vakaasti hoitaa tämän ongelman. Siksi kaivan luurangot kaapista kaikkien nähtäväksi ja aloitan PALAPROJEKTIN.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti