Kouluvaatteita

Syksy on ollut todella lämmin ja kouluunkin on tarjennut mennä kesävaatteilla. Kun ilmat viilenivät oli aika hankkia nuorelle miehelle syksyisempää päällepantavaa. Mieluiten netissä shoppailevaa nuorisoa on vaikea saada kauppaan, mutta kengät on mielestäni sellainen hankinta, joka pitää sovittaa. Samalla reissulla löytyi tämä huppari, vieläpä alennettuun hintaan!

This autumn has been really warm. Now the weather has turned colder and our highschooler needs new clothes. Shopping clothes from online stores is natural for youth these days. Shoes, however, is a purchase that is better to be actually tried on. So we took a trip to a local shopping center. We found WEZC hoody  from a sale (39 euros). Beavers hoody is from L-Group Outlet store (12 euros). Two pairs of DC skate shoes we bought from Fashion Outlet store (39.90 and 49.90 euros a pair).    

Tämä huppari on WEZC- merkkinen ja maksoi 39 euroa. Siinä on hauska tähtitaivasta muistuttava hohtava painatus. Muutama ufokin taivaallla lentelee.

Tämä toinen huppari on ns. kännykkäostos, joita meidän perheessä harrastetaan. Työreissulla oleva pojan isä törmäsi tähän huppariin L-Group Outlet- myymälässä, otti kännykkäkuvan ja lähetti pojalle hyväksyttäväksi. Beavers- merkkinen huppari maksoi 12 euroa.

Sitten ne tärkeimmät syysasusteet eli kengät. Nämä DC- merkkiset skeittikengät löytyivät Fashion Outlet- myymälästä. Edellisetkin kengät olivat samanmerkkiset. Nämä skeittikengät ovat mukavia, kevyitä, kestäviä ja jalassa lämppöisiä. Toinen pari on puoli numeroa isompi, joten väliin mahtuu vielä villasukka talvella. Kengät maksoivat 39.90 euroa ja 49.90 euroa. Toki koville pakkasille on viime vuonna ostetut varrelliset talvikengätkin olemassa...    

Värikäs kaulaliina

En ole mikään neuloja. Joskus harvoin saatan pipon tai kaulaliinan neuloa. Silti minulle on kertynyt laatikollinen jämälankoja. Osa niistä on opiskeluajan pakollisilta neulekursseilta, ja osa on äidiltäni saatuja jämälankoja tai kirpputorilöytöjä. Näitä jämälankoja käytän yleensä kaikkeen muuhun paitsi neulomiseen, siitä lisää myöhemmin...

Nyt kuitenkin päätin osallistua käsityöblogiyhteisön kautta tulleeseen kaulaliinahaasteeseen. Muutama värikäs äitini minulle lahjoittama jämäkerä pääsi vihdoin käyttöön. En edes tiennyt, kuinka pitkän kaulaliinan näistä saisi aikaiseksi. Välillä pelkäsin, että lanka loppuu kesken. Onneksi jämäkerät riittivät vielä kunnon hapsuihinkin!

I am really not a knitter. Still I have a box full of excess yarns. I usually use them for everything else but actually knitting. I tell all about those projects later...But this time I really knitted a scarf. The reason for this is a blog challenge I participated in. So here is my new candy-colored scarf  made of excess yarn that my mother gave me some years ago.

Kaulaliinan piti syntyä helposti ja vaivattomasti, joten pelkällä oikealla silmukalla mentiin! 

Haasteessa piti täyttää jokin suureellinen määre, "pisin", "lyhyin", "paksuin", "helpoin",  tms. kaulaliina. No, tästä tuli nyt sitten syksyksi kaikkein "karamellivärisin" kaulaliina mitä omistan! 

Metsien keltaista kultaa

Helteisestä kesästä ja kuivasta alkusyksystä huolimatta sienisato on ollut hyvä. Sienet eivät näköjään kaipaa kuin pari kunnon sadetta kasvun aloittamiseen. 

Tämä ruokaisa kanttarellipiirakka käy lisukkeiden kanssa vaikka lounaasta. Helppotekoinenkin se on. Laitetaan tähän nyt blogin historian ensimmäinen ruoka-ohje:

Kanttarellipiirakka:

Pohja: 2 dl perunasosejauhetta, 1 dl lämmintä vettä, 2 dl vehnäjauhoja, 100 g sulatettua margariinia.

 Aineet sekoitetaan tasaiseksi ja taikina painellaan vuoan pohjalle ja reunoille. Ripottele pohjalle sopivasti paistettua kanttarellisipuliseosta. Voit lisätä päälle myös paistettua pekonia pieninä palasina.

Munamaito: 3 dl maitoa, 3 kananmunaa. Halutessasi voit lisätä kourallisen juustoraastetta ja mausteita maun mukaan.

Kaada munamaito täytteen päälle. Tarkista, ettei seos mene piirakan reunojen yli. Paista piirakka uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa lämpimänä.   

Lisukkeena tällä kertaa nautittiin artisokkaa ja oliiveja. Vihersalaattikin toimii loistavasti!

Kedon kukkia ja kauden herkkuja

Nämä kuvat on otettu jo muutamia viikkoja sitten. Nyt, kun sää on selvästi muuttunut syksyiseksi, on hyvä aika katsella näitä kesän viimeisiä lämpimiä muistoja.

Kaupunki ilahdutti meitä tänäkin vuonna kukkaniityillä. Viime vuonna keräsimme kukkia auringonkukkapellolta, tänä syksynä saimme kerätä kimpun kedon kukkia: unikoita, ruiskukkia, erivärisiä päivänkakkaroita ja muita ihanuuksia. 

This year our city has sowed fields of flowers for everyone to enjoy and pick up. 

Tällainen siitä kimpusta sitten tuli! Tuoreet kukat kestivät hyvin maljakossa, kunhan vain lisäsi vettä päivittäin.

Yhtenä iltana nautimme iltapalaksi kauden herkkuja.

Parvekkeen uusi syysilme

Parvekkeen uusi kierrättämällä, tuunaamalla ja käsintekemällä syntynyt syysilme on viimeistä silausta vaille valmis! Vanhat ulkokoristeet, oksista taivutetut pallot ja tähdet, saivat myös uuden vihreän sraymaalipinnan.

The new autumn decoration of our balcony is almost ready!  I painted some old outdoor decorations, small balls and stars which are made of  thin branches, green. I also collected some rowan berry branches and put them in a small basket.  

Vaalean vihreä räsymatto on vanha, käytetty sisämatto. 

Tuunatulle rottinkipöydälle lisäsin Indiskan alepöydältä 4.90 euron hintaan löytyneen vihreäkukallisen tarjottimen.

  

Tiimarin loppuunmyynnistä 3 eurolla ostettu kori sai seurakseen pihlajanmarjaoksia, joiden varret maalasin valkoiseksi.

Tämän koristepuun teko-ohjeet löytyvät tästä linkistä.

Mustavalkoiset canvastuolit siippani löysi kierrätyskeskuksesta hintaan 7 euroa kappale. Koko parvekkeen sisustus maksoi siis noin 30 euroa yhteensä, kun laskee mukaan pari pulloa spraymaalia, noin 4 euroa kpl. 

Aika hyvin näinkin erilaiset elementit toimivat yhdessä. Tämä johtuu siitä, että sisustuksen väripaletti on kuitenkin aika suppea. Kokonaisuus syntyy lähinnä vihreästä, valkoisesta ja mustasta. Lisäksi vähän syksyistä kontrastia mukana!

Different elements of this decoration work together rather nicely! Little basket cost 3 euros and tray cost 4.90 euros. I found them from a sale and they are the only new pieces of this balcony decoration. Black and white canvas chairs cost 7 euros a piece. My spouse bought them from recycling center. 

Koristepuu parvekkeelle

Jatkoin parvekkeen uuden sisustuksen rakentamista tekemällä sinne koristepuun. Ensin kuorin, pesin ja kuivasin kaksi kaunista männynoksaa. 

I continued my balcony project by making a decorative tree. I painted a couple of beautiful pine branches white with spray paint. Then I placed painted branches in an old Christmas-tree stand after painting the stand green. Flowers are made of painted plastic and plastic pearls. 

Maalasin ne valkoiseksi spraymaalilla. Oksat imevät paljon maalia, joten parhaan tuloksen saa spreijaamalla useita ohuita kerroksia. Jokainen kerros kuivatetaan huolellisesti ennen uuden kerroksen lisäämistä. Sitten oksat käännetään ja toistetaan sama toiselle puolelle.

Koristeepuun jalaksi löytyi kesämökin alta halkojen seasta tämä vanha kuusenjalka. Kuusenjalka kaipasi huolellisen harjauksen, pesun  ja kuivatuksen ennen seuraavaa vaihetta. 

 Käytin kuusenjalan maalaamiseen samaa vihreää spraymaalia kuin viime postauksessa tuunattuun parvekkeen pöytään.

Tein koristepuuhun kukkien terälehdet maalaamalla mustalla vedenpitävällä askartelumaalilla lehdenkuviot vanhoihin muovitaskuihin. Lehdet saa parhaiten kiinnittymään paikoilleen kuumaliimalla. Keskustaan lisäsin rautalankaan pujotetut muovihelmet. 

 "Futuristinen", totesi naapurihuoneessa majaileva it-velho tästä koristepuusta. Saa nähdä, miten tämä puu, rottinkinen kirjava pöytä ja muut elementit parvekkeen uudessa syysilmeessä toimivat yhdessä! Siitä lisää myöhemmin... 

Puutarhapöydän jatkoaika

Meillä on parveke, joka on jäänyt sisustamatta. Käytämme paljon takapihan terassia, joten parveketta ei oikein tule hyödynnettyä muuhun kuin vaatteiden tuulettamiseen. Yritän nyt syksyllä hyödyntää parveketta paremmin, joten sinne pitää sisustaa pieni oleskeluun sopiva soppi. Käytän parvekkeen sisustuksessa mahdollisimman paljon tuunattua ja kierrätettyä materiaalia. Parvekkeen pöydäksi tulee tämä parhaat päivänsä nähnyt pieni rottinkinen puutarhapöytä. Perusteellinen puhdistuksen ja kuivauksen jälkeen liimailin repsottavia rottinginpäitä paikoilleen. Sitten tartuin taas sraymaalehin, ja maalasin pöydän syksyn kunniaksi vihreällä, oranssilla ja keltaisella! Lisää parvekkeen uudesta syysilmeestä tulevissa postauksissa...

I decided to decorate our balcony for autumn. I started by fixing this old garden table. After thorough washing and drying I used some glue to fasten loose rattans in their right place. Finally I painted the table with spray paint. So now the table has new autumn colors: green, orange and yellow! 

Syyskenkiä alesta

Minusta on hienoa, että Suomessa on neljä toisistaan erottuvaa vuodenaikaa. Jokaisena vuodenaikana voi keskittyä hiukan eri asioihin ja eri tunnelmiin. Tämä tulee varmasti näkymään tässä blogissakin. Syksy on hienoa aikaa ulkoiluun ja lenkkeilyyn. Nautin syksyn väreistä ja raikkaasta ilmasta. Onhan syksyn värit vaatetuksessanikin läsnä, sillä olen värianalyysin mukaan värityypiltäni syksy.

Urheilukaupan tyhjennysmyynnistä käteeni jäivät nämä kaksi paria syksyisiä vapaa-ajan kenkiä. Nämä olivat mallikappaleita ilman kokomerkintää, mutta sopivat minun pieneen jalkaani kuin valettu. Kengistä pulitin 20 euroa/pari. Todellinen alelöytö!

I love the fact that we have four very different seasons here in Finland. Autumn is great time for outdoor activities. I love fresh autumn air and warm autumn colors. These shoes I found from a final sale. They cost 20 euros a pair. Real bargain!    

Puoli vuotta bloggaajana

Ensimmäinen puoli vuotta bloggaajan elämää on nyt tullut koettua. Alunperin tätä blogia perustaessani tein itseni kanssa sopimuksen. Puoli vuotta tätä hommaa kokeilen, ja jos se ei tunnu kivalta, niin lopetan siihen. Melkoista kokeiluahan tämä on ollutkin. Puoleen vuoteen on mahtunut tietotekniikan kanssa taistelua, vapaa-ajan jakamisen ongelmia, sekä valokuvauksen ja kameran käytön opettelua. Lisäksi on pitänyt vetää rajaa yksityisyyden ja julkisuuden välille. On pitänyt myös totutella säännölliseen kirjoittamiseen pitkästä aikaa.

Vastoinkäymisistä huolimatta Vaateviidakko-blogi jatkaa elämistä ja kehittyy vielä tästä eteenpäin. Bloggaamisen positiiviset puolet hakkaavat ainakin vielä huonot puolet kirkkaasti. Itse asiassa, tästähän tämä homma vasta alkaa. Puolen vuoden kokeilun ajan olen blogannut hiukan "vasemmalla kädellä", tunnustellen ja tuumaillen. Olen luottanut siihen, että joku muukin voisi olla kiinnostunut näistä samoista asoista kuin minä. Iloinen yllätys on ollut, että blogia lukee muutkin kuin äiti. Kun 10 000 kävijää tuli umpeen vajaassa viidessä kuukaudessa ilman minkäänlaista tavoitetta tai yrittämistä, aloin vasta ymmärtää bloggaamisen mahdollisuudet.

Pienenä vertailukohtana voisi käyttää tämän vuoden Mäntän kuvataideviikkojen upeata Pekilon- näyttelyä. (Postaukseen Pekilon "Hetkinen"-näyttelystä pääsee tästä linkistä.) Se keräsi kesän aikana ennätykselliset 14 500 kävijää. Hieno suoritus! Kuvitellaan, että esittelisin omaa taidetta blogissani. Voisin päästä samaan kävijämäärään samassa ajassa, vieläpä aivan yksin.

Blogaamisella on aivan rajattomat mahdollisuudet. Blogi voi olla näyttely, muotinäytös, päiväkirja, käsityö-,sisustus- tai muotilehti, kuvakirja, tutoriaali, matkaopas, mielipidekirjoitus, vuorovaikutuskanava ja paljon muuta. Se voi olla kaikkea tätä vieläpä samanaikaisesti.

Rakastan erilaisten näyttelyiden ja muotinäytösten järjestämistä, mutta ne ovat yleensä paljon aikaa, rahaa ja tarkkaa aikatauluttamista vaativia projekteja. Lisäksi esitettävien töiden täytyy usein sopia tiettyihin ennalta määrättyihin teemoihin tai tyyleihin. Toisaalta yleisöä näihin tapahtumiin on melko vaikea saada liikkeelle. Stressille herkkä elimistöni reagoi yleensä aina kovalla kuumeella ja sairastelukierteellä siinä vaiheessa kun pitäisi nauttia työn tuloksista. Blogissa voin toteuttaa samaa ajatusta täysin omalla aikataululla, omilla ehdoilla ja ilman suurta stressiä.

Ei blogi tietenkään elämyksellisesti ole aivan sama asia kuin oikea tapahtuma. Itse aion yhä käydä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä samalla innolla kuin ennenkin, ja postailla sitten kokemuksistani. Saatan hyvinkin vielä osallistua tapahtumiin omillakin töillä. Olen aina avoimilla mielin, jos hyviä ehdotuksia tähän suuntaan tulee. Hiukan tätä intoa rajoittaa se, että yleensä kaikissa tapahtumissa on tarkoitus myydä jotain. Olen täysin "parantunut" halusta tehdä muille jotain ostettavaa, sitä kun tässä maailmassa riittää muutenkin. Niin tässä blogissa kuin tähän liittyvissä käden ja hengen tuotoksissa minun on vain tarkoitus toteuttaa omia suunnitelmiani, ja kenties innostaa muitakin tekemään samoin.

Blogi on siinäkin mielessä hyvä foorumi, että "paikalle" pääsee mistä vain. On ollut yllätys, että monet lukijat seuraavat blogiani ulkomailta. Suomen jälkeen eniten blogiani luetaan säännöllisesti Yhdysvalloissa, Saksassa, Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa, Brittein saarilla, Ruotsissa ja Espanjassa. Koska kirjoitan suomeksi, luulen että he ovat enimmäkseen ulkosuomalaisia. Terveisiä vaan sinne maailmalle! Mutta pitäisikö kirjoittaa myös englanniksi, sitä jään pohtimaan. Kyllähän se potentiaalista lukijakuntaa laajentaisi...

Mitkä sitten ovat suosituimpia aiheita? Eniten lukijoita keräävät postaukset, joissa tuunataan ja kierrätetään vanhaa tai käytetään ylijäämämateriaaleja. Maapallolle tämä kiinnostus toivottavasti lupaa parempaa tulevaisuutta. Seuraavaksi suositumpia ovat sitten kaikki ne postaukset, joissa teen jotain muuta itse käsityönä.

Entä sitten se yksityisyys? Puolen vuoden kokeilu oli tarkoitus tehdä täysin anonyymisti. Aion yhä jatkaa blogiani esitellen asiaa, en itseäni. En ole koskaan välittänyt julkisuudesta, pysyttelen aina mielummin taustajoukoissa. Kyllä se persoona kuitenkin kuuluu aihevalinnoissa, teksteissä ja melko vahvoissakin mielipiteissä, sekä näkyy kuvissa ja visuaalisessa toteutuksessa.

Visuaalisesta ilmeestä puheenollen, aloitin eilen valokuvauskurssin. Laitan tähän lopuksi muutaman kuvan, ja yritän muistaa ottaa samoista aiheista kuvat ensi kesänä tämän alkeiskurssin jälkeen. Saa nähdä, onko kehitystä tapahtunut!

  

Betonilehtien syysväritys

Näitä betonilehtiä teimme lasten ja Tylliritari-blogia pitävän siskoni kanssa hänen ideoimanaan. Linkki Tylliritari-blogiin löytyy sivupalkista. Lehdet ovat jo useita vuosia vanhoja, mutta ovat kestäneet hyvin pihamaalla säiden armoilla. Materiaalina on käytetty vain betonia ja suuria raparperinlehtiä, joiden päälle betoni levitetään kuivumaan.

Lehdet olivat muutaman vuoden ajan ihan "betoninvärisinä" pihaa koristamassa, mutta sitten maalasin ne spraymaalilla vihreiksi. Maali pysyi hyvänä pari vuotta. Nyt syksyn kunniaksi päätin kokeilla niille tasaisen värin sijaan syksyn lehtien väri-iloittelua.

Harjasin ensin lehdet kunnolla karkealla juuriharjalla ja huuhtelin puhtaaksi. Perusteellisen kuivattamisen jälkeen spreijasin lehden punaisella, vihreällä ja keltaisella maalilla. Ensimmäisestä lehdestä tuli vielä hiukan varovainen kokeilu. Maalia kannatta ruiskia reilusti lammikoiksi asti, ja antaa värien levitä kauniisti toisiinsa. Näin lehdestä tulee aidomman näköinen. Sadekuuro aiheutti lehdelle tämän kauniin pisarapinnan.

 Seuraavat lehdet saivatkin jo rohkeamman ja kirkkaamman värityksen pintaansa.

 Tässä vielä muutama ohje spraymaalin käyttöön: 

1. Maalaa vain ulkona.

2. Tarkkaile tuulensuuntaa, älä päästä spraymaalia suihkuamaan itseesi päin. 

3. Jos olet herkkä, niin käytä hengityssuojainta.

4. Käytä suojahansikkaita. Maalia pääsee kuitenkin iholle, ja se on todella vaikea saada pois.

5. Kun lopetat maalaamisen, niin käännä pullo ylösalaisin ja suihkuta niin kauan, että pullosta tulee vain väritöntä kaasua. Näin pullon suu ei mene tukkoon, ja pullo on käyttövalmis seuraavaa kertaa varten.

Pekilo

Kävimme tämän kesän "taidepläjäyksen" lopuksi katsomassa Pekilon näyttelyn ihan äitin kanssa kahdestaan. (Terveisiä vaan äitille sinne Mänttä-Vilppulaan, siellä koneella sitä kuitenkin taas istutaan...) Onneksi tuli tämäkin näyttely nähtyä, vaikka viimetinkaan jäikin. Tämä "hetkinen" -teeman alle koottu näyttely oli nimittäin Pekilon tähän astisista näyttelyistä paras. Teemaltaan se oli riittävän väljä, ja näyttely olikin koostettu monipuolisesti hyvin erilaisista teoksista. Yhtenäisyyttäkin kuitenkin löytyi sopivasti. Muutamalla sanalla kuvaillen näyttely oli mielestäni tunnelmaltaan nuorekkaalla tavalla surrealistinen. Huomattavaa oli, että monista teoksista huokui käsintekemisen vaiva ja riemu. "Hetkisen" taltioimiseksi tarvittiin siis pitkä tekemisen prosessi. 

Pekilon näyttelytilat tuovat oman ulottuvuutensa taiteen kokemiseen. Karu teollinen ympäristö on omalla tavallaan muodoissa, valoissa ja varjoissa rikas.

Käsintehdyn vastapainona oli myös moderniin liikkuvaan kuvaan ja siihen liittyvään visuaaliseen kulttuuriin nojaavia teoksia, kuten tämä Tuomo Rainion HD-digitaalivideoteos "Marmoriportaat". Oviaukosta näkyy Vesa-Pekka Rannikon "Canary" -videoteos.

Meri Peuran upea metallista, pellistä ja kullasta tehty veistos "Fata Morgana". Takana Antti Tantun "Yksinäisen miehen juhlat", sekatekniikka.  

Yksi suosikeistani on tämä Outi Pieskin langasta ja puusta tehty "Risteävät polut" Kaunis myös alhaalta ylöspäin katsottuna. Seinien valot ja varjot toivat oman lisänsä teokseen.

Pekka Jylhän teos "Ukraina". Ajankohtainen teos on tehty hanhensulista ja kristalleista.

Tämä Pekka Jylhän "pikavippi" on kerrassaan mainio! Aika naisellinen ilme rahakukkarolla miehen tekemäksi... Materiaaleina on käytetty porontaljaa, kristalleja ja terästä. Kenties kukkaron valtava koko kuvaa pikavippien loputonta kierrettä...

Pia Männikön teipistä tehdystä "Some people knit"- teoksesta ei voi olla pitämättä. Tekisi mieli rutistaa niinkuin pesusientä. Siksipä varmaan teoksen viereen olikin laitettu erikseen pieni pala koskemista varten.

Myös tämä Heidi Hemmilän hiukan kauhistuttavakin "Lord of the rings"- videoinstallaatio oli suursuosikkini, uudenlaista surrealismia parhaimmillaan. Tässä visuaalisessa ilotulituksessa oli yhdistetty videoon vaatesuunnittelua, ommeltuja ja käsintehtyjä "huonekaluja", valettuja falloksia ja todella jännä tapetti täynnä yksityiskohtia. Koko huoneen täyttävästä teoksesta näkyy tässä vain pieni osa. Tuli vähän japanilaiset kauhuelokuvatkin mieleen... Tyttömäinen hempeä väritys tekee teoksesta vain pelottavamman.
  

Myös siiloissa oli hauskoja teoksia. DI Twins- nimeä tunnustava taiteilijapari Anna Rokka ja Rut Karin Zettergren kutsuivat sisään "Inna di videolight"- videoinstallaatioon pauhaavan musiikin sekaan. CD-levyt heijastivat hienosti vaihtuvien kuvien sävyjä.

Toisessa siilossa Jan Anderzenin teos "Tomutontun soittorasia" kutsui tekemään musiikkia. Asettelemalla laatikon päälle erilaisia "tontunhattuja" sai aikaiseksi muuttuvaa musiikkia. Hauska käsityön ja tekniikan sekoitus!

Tässä vain muutamia suosikkejani valtavan hienosta tarjonnasta. Viimeisimmän tiedon mukaan Pekilo saavutti kävijäennätyksen tällä näyttelyllä. Vetoapua tuli tietysti Mäntän uudelta taidepaviljongilta. Mänttään on nyt tullut kaksi palkintoakin, Serlachiuksen taidesäätiö nappasi vuoden Pirkanmaa 2014- palkinnon ja Elävät kaupunkikeskustat ry palkitsi Mäntän kaupungin Mäntän keskustan uudistamisesta. Hienoa ja ansaittua!