Pieniä tuunauksia: Neulepanta ja kääntölapaset

Paksujen hiusten vuoksi monet pipot istuvat päähäni huonosti. Ne nousevat hiljalleen ylöspäin päälaelle kekottamaan. Nämä pipot jäävät siis usein käyttämättä, kuten tämä murrettu vihreä pörröpipo. Tänäkään talvena ei edes ole paljoa pipoa tarvinnut, niin leutoa on ollut. Olen pärjäillyt korvia lämmittävillä pannoilla.

Tuumasta toimeen. Pörröpipon alareunasta leikkaan mukavan pannan. Pipon lakiosasta leikkaan kaksi erikokoista ympyrää, joista syntyy koristekukka pantaan. 

Kaikki reunat huolittelen tiheällä siksakilla. Kukka kiinnittyy pantaa vanhalla nahkaisella vintagenapilla.

Hyvin on panta päässä pysynyt ja korvienlämmitystehtäväänsä hoitanut.

Vanha Seppälän neuleasustesetti on ollut mieluisa ja paljon käytössä. Settiin kuuluu kynsikkäät pipo ja tuubihuivi. Väriltään setti on ihastuttava lämmin tomaatinpunainen ja sitä koristavat söpöt rusetit. Neulos on ohutta ja sopii käytettäväksi näin leutoinakin talvina ja tämän setin pipo pysyy hyvin päässä paikallaan. Nätin setin heikoin lenkki on tuubihuivi. Se on todella iso, se taittuu kaksinkerroin ja menee kaulan ympäri pari kertaa, jolloin siitä tulee muista setin asusteista poiketen todella kuuma ja ahdistava. Se ei myöskään asetu kauniisti vaan jää rumaksi mytyksi kaulaan. 

Leikkasin tuubihuivista reilusti yli puolet pois ja ompelin sen nätiksi pieneksi tuubihuiviksi. Nyt se sujahtaa kaulaan sellaisenaan ja muistuttaa enemminkin kauluria. Tuubihuivin jämäpalasta ompelin vuoritetut lapaset, jotka käyvät myös kynsikkäiden alle viileimpinä päivinä.

Vuoriksi lapasiin laitoin kuviollista trikoojämäpalaa. Lapasia sovitellessani huomasin, että niitähän voi käyttää kääntölapasina. Näppärää! Tätä ideaa täytyy viljellä vielä lisääkin.

Lapasen neulosvarren käänsin reippaasti vuorin puolelle ja kiinnitin sen käsin ompelemalla.