perjantai 24. heinäkuuta 2020

Uutta ja vanhaa: Hihaton paita sekä mekoista tuunatut hame, poncho ja lepakkopaita

Kun nyt jo seitsemän vuotta ole blogia pitänyt, niin osa täällä esitellyistä tekemistäni vaatteistakin jo syystä tai toisesta kaipaavat tuunausta. Tässä linkissä vuonna 2017 erikoisen mallinen silkkipainokuvioilla koristelut trikoomekko pääsi tuunaukseen neulokseen tulleen reiän vuoksi. Juuri ylävatsan kohdalle ilmestynyt reikä oli sen verran hankala tapaus, että mekosta tulikin tuunauksen jälkeen hame ja ponchomainen huivi. 



Hameen seuraksi tein hihattoman paidan kaapistani löytyneestä trikoopalasta. Olen sen aikoinani jostain palalaatikosta ostanut hauskan akvarellimaisen ja maalilla roiskitun näköisen kuosin ja tietysti vihreän värin takia. Pala oli niin pieni, että leikkasin siihen vain pääntien, muuten se riitti paidaksi sellaisenaan nippanappa.


Mekon alaosasta ompelin siis tavallisen suoran hameen vain katkaisemalla mekon reiän alapuolelta vyötärön kohdalta ja kääntämällä yläreunaan kujan kuminauhaa varten. Alaosan silkkipainetusta liehukkeesta muokkasin huivin/ponchon.



Ponchon kiinnityksenä on lahjaksi saatu huivisolki.



Paidan helman huolittelin trikookaitaleella ponchon ja hameen tapaan.


Vanha kaulakoru toistaa nätisti paidan kuvioissa olevaa hentoa oksaa, joten se sopii tämän asun seuraksi.


Mustan reikäkoristeisen puseron tuunasin aikoinaan itse tekemästäni mekosta, jonka esittelin tässä linkissä. Mekkoa ei tullut selaisenaan käytettyä, joten kokeillaan päätyisikö tämä lepakkomainen paita ylle vaikkapa metallikeikalle ;)


Tein hihat puseroon mekon helmasta ja leikkasin paidan helmaan myös koristeellisia reikiä. Mekon reikävyö toimii myös paidan kanssa hyvin.
 

Reikien pyöreätä muotoa toistavat hauskasti teräksen sävyiset korut. Korvikset olen itse käsityöläiseltä ostanut ja kaulakorun osti minulle isäni käsityöläispuodista olessani vasta teini.


Olen viime aikoina onnistunut kuvaamaan sekä hämähäkkejä että hämähäkinverkkoja. Moni kammoaa tämän kaltaisia otuksia, mutta minä en pelkää mitään eläimiä, en hyönteisiä, ampiaisia, käärmeitä, hiiriä tai edes rottiakaan. En pelkää, vaikka olen melko allerginenkin kaikenlaisille pistoksille. Luonnoneläimet ovat vain mielenkiintoisia tarkkailtavia ja haastavia valokuvauksen kohteita.


Tämä mielenkiintoinen hädin tuskin kukasta erottuva otus on kukkahämähäkki. Se kykenee vaihtamaan väriä sen mukaan, missä kukassa oleilee.


Tämä verkko roikkui nätisti järven päällä, siitä hienot valo- ja väriefektit taustalle syntyvät.



 Kastehelmillä koristelulla hämähäkinverkolla voi havaita myös verkkoon takertuneen hyttysen.


3 kommenttia:

  1. Todentotta, tuossa paidassa on ihana kuviointi! Ja tuo korukin ikäänkuin samaa, todella kaunis. Vihreäsävyisen asun kaikki kolme osaa sopivat niin hyvin yhteen. Tykkään siinä tuosta ponchosta, jonka voi heittää ylle lämmittämään hartioita ja käsivarsia. Siinä onkin kiva tuo kiinnittävä koru.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Metsäntyttö! Vihreän eri sävyt ovat minun juttuni :)

      Poista
  2. Hienoja tuunauksia taas! :) Hämähäkinverkot on kyllä kauniita, vaikka kammoankin sitä kun metsässä kävelee päin verkkoa.. 😬

    VastaaPoista