Syksyisiä hameita, huiveja ja fantasiapäähineitä

Syksyllä valokuvaaminen on antoisaa. Värit ja matalalla loimottava aurinko saa aikaan kauniita valo- ja väriefektejä sekä syviä näyttäviä varjoja. Joskus syksyn aurinkoiset päivät ovat vain niin kortilla, että niitä joutuu vähän kyttäämään. Nämäkin vaatteet odottivat henkarilla valmiina jokusia viikkoja sopivaa päivää odottaessa. Kuvauksien lomassa sitaisin vielä erilaisia fantasiapäähineitä syksyn lehdistä ja marjoista Alman kutreja koristamaan.

Suurta pellavahuivia koristaa erivärisistä pellavatilkuista leikatut lehdet. Pellavakankaat olen värjännyt itse.

Huivin voi kietoa kaulaan tai käyttää päälleheitettävänä halattina. Helppo ja näyttävä vaate!

Kaitalehameen malli on tuttu 70-luvun hippimuodista. Nilkkapituisen hameen ompelin ruiskumaalaamistani puuvillakankaista. Kuvioiden sabluunoina käytin erilaisia kasveja.

Toisen suuren syksyisen huivin tein märkähuovutustekniikalla. Tässäkin huivissa on lehtikuvioita. Tämä palaa vielä tulevaisuudessa kuvattavaksi jonkin fantasia-asun osana.

Luonnonvärinen pellavainen kietaisupusero on vanhaa tuotantoa ja ennenkin blogissa esillä ollut. Äitini virkkaamat pitsilaput sopivat hienosti pellavaan. Tällä kertaa vanhaan pellavaiseen yläosaan yhdistin uuden hameen, joka on myös hippityylinen kaitalehame. Sen ompelin erilaisista kuviollisista puuvillakankaista.

 

Tässä vielä yksi vanha pellavainen kietaisupusero vuosien takaa. Pihlajanlehtien varjot muodostavat hienon kuvion vaatteeseen.

Kankaiden ruiskumaalaukseen ohjeet löytyvät tästä linkistä. Kankaiden käsinvärjäykseen ohjeet löytyvät tästä linkistä. Kankaiden konevärjäykseen ohjeet löytyvät tästä linkistä. 

 

Usvaneidon paluu

Kuvasin "usvaneitoa" noin vuosi sitten muutaman kerran illan hämärissä ja yöllä. Kerran muutaman tunnin yöunien jälkeen heräsin todella kauniiseen syysaamuun. Usvaneito ei ollut kadonnut usvan mukana, joten otin vielä toisen syksyisen värikkään kuvasarjan. En kuitenkaan ehtinyt näitä kuvia silloin juuri katsella, mutta nyt on juuri sopiva vuodenaika esitellä usvaneitoa syksyn väriloistossa. Viime vuonna olikin komea ruska, mutta niin on tänäkin vuonna, ainakin meidän mökillä. Olenkin taas ottanut "tuhatkunta" uutta kuvaa, toivottavasti ehdin esitellä niitä vielä tänä syksynä. Tunnustan olevani syysihminen, vaikka pidänkin kaikista vuodenajoista. Etenkin pitkinä, lämpinä ja värikylläisinä syyspäivinä ei ole mitään parempaa harrastusta kuin olla ulkona kameran kanssa.

 Alkuperäisen yön hämärissä otetun usvaneito- kuvakavalkadin löydät tästä linkistä.

 

 

 

Hapsuhalatti venetsialaisilla naamioilla

Tein itselleni vielä yhden hapsuhalatin. Pitkää hapsunauhaa on vielä varastossa ja kangas on kauan sitten Eurokankaasta ostettua huiviraporttia. Tähän halattiin meni neljän huivin raportti, kaksi huivia taakse ja kaksi eteen. Halatin takakappaleella yhdistin huivit saumalla. Ihastuin tähän materiaaliin näyttävän "venetsialaiset naamiot"- kuosin vuoksi. Olimme silloin juuri käyneet Venetsiassa.

Tässä halatti vielä henkarilla edestä kuvattuna ja alempana vielä takaa päin. Kaavaa tähän vaatteeseen ei ole, vain neljä neliötä yhteen ommeltuina. Käsille on jätetty vain aukot sivusaumoihin.

Laura Vitan näyttävät nauhakengät sopivat halatin seuraksi. Musta koristenaamio kävisi lisäasusteeksi.

 Pikkuhiljaa saadaan jo syksyn sävyjä luontoon. Hyvää syksyä kaikille!

Järven neito - Fantasiapuku käsinmaalatusta silkistä

Heräsin mökillä auringonnousun aikaan upeaan aamu-usvaan. Eihän siinä enää nukkumaan malttanut mennä. Kaivoin yli 20 vuotta sitten tekemäni käsinmaalatun silkkipuvun esiin kuvattavaksi. Monessa mukana ollut puku on osoittanut jo kulumisen merkejä, joten kuvasin sen nyt vielä kerran muistoksi. Siinä touhutessani houkuttelin paikalle uteliaan telkän, jolla on tapana tulla pitämään minulle seuraa. Välillä sitä piti hätistellä vähän kauemmaksi, muuten se olisi tunkenut jokaiseen kuvaan mukaan. Tämä kuvasarja alkaa hämärän ensimmäisistä auringonsäteistä kirkkaan aamun valkenemiseen. 

 

 

Tällä kertaa lisäsin hihattomaan mekkoon nopeasti hihat käsinvärjätyistä lehdillä koristelluista pellavahuiveista.

 

 

Käsin maalatun silkkipuvun teema on auringonnousu veden yllä, joten kuvaushetki oli puvulle täydellinen. Oranssin sävyissä loistava etuosa on aurinko. Siihen on maalattu kullanvärisiä keskiajalta peräisin olevia symboleja. Liukuvärjätty helma esittää aallon tyrskyjä.

 

Tämä puku on esiintynyt parissa muotinäytöksessä ja kolmessa näyttelyssä. Tässä pari vanhaa kuvaa Verkarannan yhteisnäyttelystä Tampereella.