Usvaneito

Meidän kesämökkimme on järven rannalla soisten metsien keskellä. Läheiseltä suolta hyvin usein iltaisin nousee usva, joka kiertyy hienoiksi liikkuviksi patsaiksi. Ne muodostuvat vain hetkeksi nopeasti sulautuen hentoon pohjausvaan. Hetkellisesti usvapatsaassa voi nähdä vetten päällä liikkuvan hahmon, "usvaneidon".

Siitä syntyi ajatus fantasiakuvauksiin. Siskoltani sain lainaksi sopivan vintage/retrohääpuvun, hunnun tekaisin tyllistä ja seppeleen punoin syksyn viimeisistä kukista. Helmaan lisäsin vielä pitsikankaalla volyymiä.

 

 

 

 

 

 

 

Pimeimmänkin yön jälkeen koittaa aamu ja usva joutuu väistymään valon tieltä. Usvan läpi siivilöityvät valonsäteet saavatkin aikaan ehkä kauneimmat efektit. 

Valokuvaus on aina täynnä yllätyksiä. Jouduin kuvaamaan tätäkin kuvakavalkadia useampaan kertaan, kun toivottu usva ei aina ilmestykkään. Lisäksi yhtenä iltana hämmennystä aiheutti hämärästä paikalle syöksynyt metsästyskoira, joka yritti kaataa kameratelineeni. 

Usvaa aion käyttää tulevaisuudessakin hyödyksi valokuvauksessa. Kostea suoilma on myös parasta lääkettä astmaatikon keuhkoille. Mökillä en koskaan tarvitse astmalääkettä. Ihottumatkin näyttävät suoilmassa paranevan. Tällä kokemuksella soiden kuivaaminen tuntuu todella hölmöläisten touhulta. 

Kosteus saa kyllä kuvattavat tekstiilitkin kostumaan. Niitä sitten saunan lauteilla kuvauksen jälkeen kuivailen.

Näillä kuvilla laskeudumme hiljaksiin Pyhäinpäivän, Kekrin, Halloweenin viettoon, mitä kukin nyt sitten haluaakaan viettää tai olla viettämättä ;)