tiistai 25. huhtikuuta 2017

Vapriikki


Tamperelainen Vapriikin museokeskittymä on oikea museotaivas. Museokortin haltijana siellä tulee käytyä useasti. Vapriikin näyttelyt kiinnostavat kaikenikäisiä. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy upeiden vaihtuvien näyttelyiden lisäksi myös paljon pysyviä näyttelyitä eri aihealueilta.
 

Viimeksi kävimme tutustumassa Vapriikin uuteen pysyvään Museoon, Suomen pelimuseoon. Suomalaisen peliteollisuuden kehittymisestä kertova museo on sikäli erikoinen, että se on koottu joukkorahoituksella, peliharrastajien ja alan eri toimijoiden toimesta ja heidän lahjoitustensa voimin. Laajan pelivalikoiman ja niiden esittelyjen lisäksi museossa oli useita lavastettuja retrohuoneita eri vuosikymmeniltä pelikoneineen ja myös vanha pelikauppa. Ja kyllä niissä huoneissa sitten pelattiinkin! Vanhimmat pelaajat olivat eläkelläisvaareja ja nuorimmat eivät koskaan ennen olleet päässeet näitä legendaarisia retropelejä kokeilemaan.



Vapriikista löytyy myös useita Tampereen ja samalla myös koko Suomen historiaan liittyviä näyttelyitä, mm. Tampere 1918-, Tammerkoski ja kosken kaupunki- ja Pajarin pojat -pohjoishämäläiset talvi- ja jatkosodassa- näyttelyt.


Valitettavasti yksi suosikkinäyttelyistäni, Kenkämuseo, on poistunut Vapriikista. Ehdin kuitenkin käydä siellä useita kertoja.



Vapriikki on kuuluisa tasokkaista vaihtuvista näyttelyistään. Siellä on ihailtu niin muinaisen Egyptin kuin kuin Kreikankin aarteita. Kiinan upeat terrakottasotilaatkin on nähty jo Vapriikissa.

Jääkauden jättiläiset- näyttelyssä oli esillä rekontruktio luuneulasta. Eipä ole tämä käsityöväline paljon vuosituhansien saatossa muuttunut...


Kaikki jääkauden eläimet, mm. karhu, sapelihammastiikeri, hirvi, mammutti ja villasarvikuono, ovat olleet todella suuria ja jykeviä.



Luonnontieteellisen museon puolella voi etsiä vertailukohtia nykyisestä eläimistöstä jääkauden jättiläisille.



Juuri nyt Vapriikkiin on avautun uusi Kiinan Kielletystä kaupungista kertova näyttely. Sinne siis seuraavaksi :)

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Tekstiilien kemikaalit

Tällä viikolla vietettävän Allergia- ja astmaliiton jokakeväisen kanpanjaviikon teemaksi tänä vuonna on valittu tekstiilien kemikaalit. Tekstiilien valmistuksessa käytetään noin 3500 eri kemikaalia, joista noin 350 arvioidaan olevan terveydelle haitallisia. Suurimmat riskit ovat tekstiilien valmistajilla, vaatteiden ompelijoilla, viimeistelijöillä ja pakkaajilla. Kuluttajatkin voivat kuitenkin saada oireita tekstiilien kemikaaleista. Tekstiilien kemikaalien on todettu jo pieninäkin altistusmäärinä aiheuttavan iho-reaktioita ja keuhko-oireita. Monet kemikaalit häiritsevät hormonien normaalia toimintaa. Myös yhteyttä syöpä- ja reumasairauksiin tutkitaan.

EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön tekstiilien valmistuksessa, mutta silti monet sallitutkin aineet, kuten värit, silotus- ja kyllästeaineet, ovat terveydelle haitallisia. Halpamaista tulevissa tekstiileissä voi olla pitkien kuljetusmatkojen vuoksi käytettäviä homeenestoaineita, joista jotkut on jo kielletty EU:n alueella myrkyllisyytensä takia. Homeenestoaineista huolimatta pitkään kosteissa olosuhteissa matkanneet tekstiilit saattavat sisältää myös homeitiöitä. Tekstiilien pakkausmuovit voivat sisältää laittoman suuria määriä kadmiumia. Muoveista myrkyt tartuvat kuljetuksen aikana tekstiileihin.

Tullilaboratorion mukaan ollaan menossa parempaan suuntaan. Siltikin tutkimuksissa tekstiileistä ja niiden pakkausmateriaaleista löytyy haitallisia määriä mm. formaldehydiä, atsovärejä, homeenestoaineita, kromiyhdisteitä, dimetyylifumaraattia, nikkeliä, kadmiumia, lyijyä ja flataatteja.

Toinen ongelma on todellakin sallitut haitalliset aineet. Formaldehydiä käytetään yleisesti luonnonkuituisten kankaiden säilyvyyden ja mittapysyvyyden parantamiseksi. Esimerkiksi dispersiovärit, joita käytetään erityisesti tekokuitujen värjäämiseen, on luokiteltu allergeeniksi. Haitallisiksi todetut palonestoaineet ovat yleisiä niin huonekalujen tekstiileissä, sisustustekstiileissä kuin työ- ja suojavaatetuksessakin. Ne sisältävät niin luonnolle kuin terveydellekin haitallista bromia. Erityisesti palonestoaineiden on todettu olevan kilpirauhasen toiminnalle haitallisia.

Tekstiilien parissa työskenteleviä on kemikaalien yleisyyden vuoksi vaikea suojata haitta-vaikutuksilta, etenkin kun reaktiot ovat varsin yksilöllisiä ja usein niitä mahdonta yhdistää tiettyyn kemikaaliin. Vaikeutta lisää myös mahdolliset ristiallergiat. Esimerkiksi hiuksiaan värjänneet ja mustia hennatatuointeja ottaneet voivat saada ristiallergian dispersiovärien kanssa. Itse olen saanut keuhko-, iho- ja niveloireita ainakin palonesto- ja homeenestoaineista. Kyseiset homeenestoaineet on sittemmin kielletty EU:n alueella.


Turvallinen tekstiili- merkillä varustetut tekstiilit on testattu haitallisten aineiden varalta. Nämäkin tuotteet kannattaa kuitenkin pestä ennen käyttöä. Tästä sain muistutuksen, kun luottavaisesti otin käyttöön tällä merkillä varustetun Nanson muuten varsin ihanan pussilakanasetin. Ihon kihelmöinnin ja punoituksen jälkeen ne revittiin yhden yön käytön jälkeen pesukoneeseen ;) Pesuaineistakin kannattaa valita ne hajusteettomat ja Allergia- ja astmaliiton suosittelemat. On hyvä kuitenkin muistaa, että nekin sisältävät paljon kemikaaleja. Minä käytän niitäkin aineita mielummin niukalla mitalla, suomalaiset käyttävät aivan liikaa pesuainetta pyykin pesussa. Huuhteluaine on tekstiilien hoidossa on täysin tarpeeton kemikaalilisä, jonka käyttö jopa huonontaa niiden kestävyyttä.



Vaatteet ja kankaat kannattaa aina pestä ennen käyttöä. Ne vaatteet, joita ei kannata heti pestä (villakangastakit, nahkavaatteet ja farkut) voi tuulettaa ulkona sateelta suojassa olevassa paikassa. Joskus olen riiputtanut uutta takkia ulkona parikin viikkoa ennen käyttöönottoa. Villa puhdistuu muutenkin varsin tehokkaasti tuulettamalla, joten villavaatteiden turhaa pesua kannattaa välttää. Myös kengät ja laukut on yleensä kyllästetty käsittelyaineilla, joten nekin kannattaa tuulettaa.

Uusia vaatteita, sisustekstiilejä ja huonekaluja ei kannattaisi ostaa jatkuvasti uusia. Kun vanhoista on kemikaalit haihtuneet, niitä kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään. Luontokin kiittää. Meidän perheelle tuli oireita, ihon kihelmöintiä, nuhaa ja silmien vuotamista, uudesta sohvasta, joka on nyt jo kemikaalinsa luovuttanut ja palvelee pitkään. Tässä mielessä on hyvä kiinnittää myös huonekalujen laatuun, halvin ei yleensä ole paras ja pitkäikäisin.

Joku voisi todeta, että kannattaisi suosia vintagea, ennen kun ei käytetty näin paljoa kemikaaleja ja ne muutenkin ovat ehtineet jo vuosien saatossa haihtua. Joillekkin tämä voikin olla hyvä ratkaisu, mutta ei kaikille. Olen saanut kaikkein pahimmat oireet vintagetakista, joka lähti heti takaisin kiertoon. Syynä lienee joko lemmikit, tupakka tai homeitiöt. Tuuletuksestakaan ei ollut mitään hyötyä. Näin kävisi todennäköisesti myös käytetyn sohvan kohdalla.  

Allergia- ja astmaliiton sivuilta löytyy paljon tietoa ja hyviä artikkeleita aiheeseen liittyen. Nyt myös Iholiitto on liittynyt samaan joukkoon, mikä onkin allergioista kärsivien kannalta järkevää :)


maanantai 3. huhtikuuta 2017

Lila iltapuku

Tämän lilassa iltapuvun alaosa on satiinia, jossa on hailakoita kukkakuvioita. Hihaton yläosa on kuviollista kangasta, jonka päällä on ryppyorganzakerros.


Vyötälölle sitaisin koristeelliseksi vyöksi satiininauhan, jonka päihin muotoilin keveistä mustista höyhenistä tupsut.



Yläosan koristeeksi tein höyhenistä ja paljettikoristeesta irroitettavan rintaneulan.



Laitoimme grafiikanharrastajaryhmämme kanssa pystyyn pienen miniatyyrigrafiikan näyttelyn. Minunkin kokonaisuuteni "Lähiöelämää" on siellä nähtävillä. Käykääpä Tampereen Sampolan  lähistöllä kulkevat katsomassa, vielä ehtii.


Muutakin kulttuuria on tullut harrastettua. Kävimme hyvässä seurasssa katsomassa  Tampereen Teatterin komedian "Näytelmä joka meni pieleen". Esitys oli erittäin hauska, suosittelen! Siinä oli juonellisesti jotain samaa kuin aikaisemmin samassa paikassa katsomassamme "Tiputus" -komediassa, jossa tehtiin parodiaa suositun Putous- sarjan tiimoilta. Vaikka tyylilaji näissä näytelmissä oli täysin erilainen, niin molemmissa oli kysymys esityksestä, joka lähtee menemään kammottavalla tavalla pieleen. Ja siitä se riemu sitten syntyikin :D

Kolmen ruokalajin menun nautimme tällä kertaa Tampereen Teatterin naapurissa sijaitsevassa The Grill- ravintolassa. Jälkiruokana nautittu creme brulee oli taivaallinen.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Beessiä

Tässä muutama erityylinen vaate beessin eri sävyissä. Paksusta jerseystä ommeltu T-paita henkii malliltaan 60-lukua miehustan leikkauksineen. Eurokankaan palapussissa tullut kankaanpala riitti juuri ja juuri tähän paitaan. Pääntie on koristeltu samansävyisillä paljeteilla, jotka on otettu talteen roskiin menneistä rikkinäisistä sandaaleista. Kullanvärinen niitti täydentää tyylin.



Pääntie ja helma on huoliteltu tuttuun tyyliin siksakilla venyttäen materiaalia samalla, jolloin syntyy kaunis aaltoreuna.



Kauemmaksi historiaan vei tämä Jokipiin pellavasta ommeltu kietaisupaita. Se on koristeltu äitini virkkaamilla pitsilapuilla. Kietaisupaidan seuraksi puin pitkän tyllialushameen ja hunnuksi sopii silkkinen kankaanpala. Tämä fantasia-asu kävisi vaikka persoonalliseksi hääpuvuksi ;)


Kietaisupaidan pääntien huolittelukaitale jatkuu pitkiksi somiamisnauhoiksi vyötärölle.


Tämän neulosmekon kuosin pohja on meleerattua beessiä. Kuviot ovat hauskaa tyyliteltyä maisemaa taloineen ja lintuineen. Eurokankaasta ostettu materiaali oli ns. boordineulosta, jossa kaupunkimaisema kulki kankaan molemmissa päissä. Materiaali on siis tavallaan leikattu mekkoon väärään suuntaan, jotta kaupunkimaisema on saatu mekon helmaan, hihansuihin ja vyötärölle kulkemaan oikein päin. Mekon kaava on omani ja siinä on raglanhiha. Pääntiellä on kujassa on kuminauha, ei siis kiristysnauhaa, rusetti on vain hämäystä.


Vihreä villakankainen lätsä on todella vanha, olen ommellut sen 90-luvun alussa. Toimii vieläkin.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Palaprojekti - fleecepipo ja -huivi


Kevät tulee kohisten, joten nämä reilu viikko sitten otetut kuvat taitavat tällä erää jäädä viimeisiksi talvisiksi kuviksi. Kyllä kevät jo onkin tervetullut. Näiden perin talvisten asusteiden käyttöaika taitaakin tulla vasta seuraavan talven kynnyksellä :)


Siivosin tässä taannoin kangaskaappini uuteen uskoon, ja samalla luovuin sellaisista kankaista, joiden kohdalla pää löi tyhjää, enkä millään keksinyt niille mitään järkevää ja inpiroivaa käyttöä. Joidenkin kohdalla alkuperäinen suunnitelma oli vain ehtinyt vanhentua, tai materiaalin väri tai tyyli oli väärä. Karsimisen jälkeen on taas hyvä jatkaa "palaprojektia"- eli kaappiin kertyneiden kangaspalojen saattamista ompelemalla hyötykäyttöön - uudella innolla.  


Siivouksen yhteydessä kaapin perältä löytyneiden fleecepalojen kohdalla sensijaan "lamppu syttyi", näistähän saa juuri ja juuri tehtyä lämpöisen pipon ja kaulahuivin. Kaavatkin löytyivät valmiina vanhasta Moda 2005/6- lehdestä. Kaksinkertaiseen pipoon tarvitsi ommella vain pari saumaa ja kaulahuivi on vain leikaamalla muotoiltu hapsuineen päivineen. Fleecehän ei rispaannu, joten aplikaatiokoristeetkin on simppelisti suoraompeleella koristeeksi kiinnitetty.  


Muutama vanhasta vaatteesta irroitettu kangaspäällysteinen nappi vain vielä viimeistelemään kokonaisuuden.




Tässä vielä jo hiljalleen vettä tippuvat luonnon jääveistokset ikuistettuna, ennen kuin kevät ne kokonaan pois sulattaa :) 




 Hyvää kevään odotusta kaikille!

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Trikoomekkoja, taidetta ja muoti-ilmiöitä

Käden jännetuppitulehdus rajoittaa yhä käsitöiden tekoa, joten esittelen nyt pari aikaisemmin tehtyä trikoomekkoa paremman puutteessa.


Tässä mekossa olen käyttänyt paitatuunauksistani tuttua reikäompelua. Ompelin ensin tavallisen suoran mekon, jonka holkkihihoihin sitten leikkasin reikiä. Reiät huolittelin ympäriinsä tiheällä siksakilla. Samalla tavalla huolittelin myös mekon helman ja hihansuut.


Päistään suipoksi leikattu vyö on ympäriinsä tiheällä siksakilla huoliteltu. Myös vyön päät on reikäkuviolla koristeltu. Pääntie on siksakilla huoliteltu. Noin sentin päähän pääntien huolittelusta nurjalle puolelle on kiinnitetty kuminauha, joka vetää pääntien kauniille poimuille.


Tässä perhosmekossa on käytetty samaa kaavaa kuin reikäkoristemekossakin.


Mekon selässä on perhoskoriste, samoin edessä. Löysin vuosia sitten nämä koristeet turkkilaisilta markkinoilta. Siellä nimittäin myytiin 10 kappaletta vapaavalintaisia stringejä kahden euron yhteishintaan. Ostin nivaskan stringejä puhtaasti tuunaukseen, sillä niissä oli paljon erilaisia kauniita koristeita. Mekon molemmat perhoset on siis stringeistä peräisin, samoin hihansuiden tylli/pitsireunukset. Mekon pääntie on aaltoreunaisella koristekuminauhalla huoliteltu.

Koska käsitöiden teko ei nyt oikein onnistu, olen kiertänyt ahkerasti museoita ja näyttelyitä.
Serlachius- museoiden Göstassa oli Riiko Sakkisen, Marita Liulian ja Paula Salmelan näyttelyt.


Liulian "Kultakausi"- näyttelyn helmi oli puumajassa pyörivä videoteos. Pidän yleensäkin näistä "tila tilassa"- ajatuksista, ja Gösta on massiivisen korkeana tilana mainio paikka tällaisten ideoiden toteuttamiseen. Myös Liulian valokuvat olivat vahvoja.


Riiko Sakkisen "Rajat kiinni"- näyttely oli monipuolinen ja ajatuksia herättävä. Koska Riikonen asuu Espanjassa, näyttely keskittyi lähinnä käsittelemään Espanjan maahanmuuttoon liittyviä puolia, tosin hän oli kiertänyt myös muualla keräämässä materiaalia näyttelyä varten.


Tampereella kävimme tutustumassa Tampereen taidemuseon "Naistaiteilijat modernin murroksessa"- näyttelyyn. Laaja näyttely levittäytyi museon lukuisiin erivärisiin saleihin kahdessa kerroksessa. Kaikkien tuntemien Thesleffin ja Schjerfbeckin lisäski esillä oli paljon mielenkiintoisia ja ainakin minulle tuntemattomia naistaiteilijoita. Näin grafiikanharrastajan iloksi näyttely esitteli myös paljon eri tekniikoilla tehtyjä erittäin taidokkaita grafiikantöitä, mm. hienoja kirjankuvituksia.

Lisäksi kävimme katsomassa pari pienempää näyttelyä. Galleria Saskiassa oli esillä Sebastian Lindbergin, Taira Tigerin ja Rose-Mari Torpon upeita maalauksia. Valokuvakeskus Nykyaika tarjosi kaksi erilaista valokuvanäyttelyä. Martti Matilaisen "Mun stadi"- näyttely oli upea. Matilainen oli yhdistänyt uusia ja vanhoja valokuvia uusiksi teokseksi kollaasitekniikalla. Alakerran Santeri Sarkolan moderni "At border of mind"- näyttely oli myös mielenkiintoisia ja kerroksellisia.
  

Näyttelyissä kuvasin tällä kertaa kännykällä ja totesin jälleen kerran oikean järjestelmäkameran ylivoimaisuuden. Koska museoissa ei saa käyttää salamaa, kännykkäkamerakuvissa on ihan hirveästi kohinaa. Suurin osa kuvista on aivan käyttökelvottomia. Seuraavaksi siis taas kunnon kamera mukaan.

Tampereen näyttelykierroksen ja mukavan lounashetken jälkeen kävimme vielä tutustumassa kauppojen vaatetarjontaan. Kevään tuleviin muotitrendehin näyttää kuuluvan maaliroiskeita muistuttavat kuviot, jotka koristivat niin kenkiä, paitoja kuin collegehousujakin. Siinäpä helppo tuunausidea! Lisäksi pitsit ja kukkabrodeeraukset koristivat farkkuja, farkku- ja bombertakkeja. Tämäkin tyyli sopii hyvin tuunaukseen. Yleisesti vaatteissa ei näyttänyt olevan mitään yhtenäistä linjaa. Monet vaatteet toivat mieleen niin 60-, 70-, 80- kuin 90-luvunkin. Aika paljon oli kyllä juuri 90-lukulaista tyyliä tarjolla. Lähes kaikki on kuitenkin siis muotia ;) 

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Juhlapukuja lumen keskellä


Olen koonnut tähän erilaisia tuunattuja ja itse ommeltuja juhla-asuja vuosien varrelta  Kaukajärven lumisissa metsissä kuvattuna.


Juhlatopin ostin loppuunmyynnistä aikoinaan 10 eurolla. Korkealle kaulalle nouseva venepääntie ei miellyttänyt, joten madalsin sitä ja muotoilin eteen syvähkön halkion. Koristelin juhlatopin pääntien ja helman pienillä kuparinsävyisillä helmillä. Niiden ompelu toppiin käsin vei tovin jos toisenkin. Pitkän hameen tein liukuvärjätyllä silkkinauhalla koristellusta taftista, jota jäi yli sängynpeitteen ompelusta.


Sisustuskangasta voi siis käyttää vaatteisiinkin. Herkkäihoisen ja allergisen kannattaa kuitenkin ottaa huomiooon mahdolliset käsittelyaineet, erityisesti palonsuoja-aineita käytetään sisustuskankaissa yleisesti. Kankaan huolellinen pesu kannattaa ennen ompelua. Lisäksi sisustuskankaasta ommeltu vaate on hyvä vuorittaa vaatetuskankaalla. Tässäkin taftihameessa on kokopitkä vuori.



Syvän violetin iltapuvun tein Helsingin Hietaniemen kirputorilta ostamastani runsaasti kirjaillusta intialaisesta sarista.




Iltapuku on kokonaan vuoritettu ja sivusaumassa on pitkä piilovetoketju. Rinnan alla kulkevan poikkisauman päälle ompelin luikuvärjättyn nauhan. Olkaimet tein samasta nauhasta.


Musta hame on ommeltu muiden vaatteiden ompelusta ylijääneistä kangassoiroista. Joka toinen hameen kaitale on satiinia ja joka toinen sifonkia. T-paita on tuttuun tapaani tuunattu reikäompeleilla. Höyhensiivet miehustassa ovat tarrakiinnityksellä, joten ne voi irroittaa pesun ajaksi.



Tämä klassinen musta sifonki-iltapuku on 90-luvun alkupuolen opiskelutyöni.  



Iltapuvussa on spagettiolkaimet, sisäänrakennettu korsetti, kauniit käsinmuotoillut vedokset ja pieni savunvärisistä helmistä ommeltu koriste miehustassa.


Hihatoman satiinimekon on ompelin hauskoista siksak- kuvioisista jämäpaloista. En saanut sommiteltua mekkoa jämäpaloista niin, että kuviot kohdistuisivat etusaumassa, joten hämäykseksi ompelin sauman päälle mustan satiininauhan. 



Takana rusetin yläpuolella on vetoketju ja alapuolella keskitakasauman päälle ommeltu satiininauha. Hämäyksen vuoksi ommellusta nauhasta tuli rusetin lisäämisen myötä hauska yksityiskohta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...