perjantai 19. toukokuuta 2017

T-paitojen tuunausta ja kenkäpussi


Nuorisoa näyttää nykyään olevan kahta sorttia. Toinen puoli rakastaa merkki- ja luksusvaatteita ja toinen puoli mielummin peittäisi kaikki merkit ja tekstit. Etenkin tietotekniikan harrastajat näyttävät olevan tuota jälkimmäistä "No logo"- sorttia. Vaikka tekniset laitteet olisivat viimeistä huutoa, niin edes niiden mainospaitoja ei päälle laiteta. Olen Thaimaan reissuilta tuonut meidän nuorelle it-velholle tuliaisiksi vaatteita, mutta pyrkinyt välttämään ns. merkkivaatteita, feikkejähän ne yleensä siltä suunnalta ostettuna ovatkin. Jotenkin kuvittelin, että parin T-paidan selässä oleva Thailand- teksti saisi armon, mutta ei. Tiikeripaidan etumuksessa oleva pikkuteksti sentään sai jäädä. Selän suuri kullanvärinen Thailand- tekstin sensijaan täytyi tuunata pois.


Leikkasin siis yläselästä kappaleen teksteineen pois ja korvasin sen kaapista löytyneellä rastitrikoolla.


Ja tismalleen saman tempun tein toisellekkin T-paidalle. Thaimaalaisissa T-paidoissa on kyllä muutoin hauskoja painokuvioita, myös paitojen materiaalin ja ompelutyön laatukin on kohdallaan.


Paidoista leikatuista paloista tein näppärän kenkäpussin seuraavia reissuja varten. Ensin ajattelin laittaa vetoketju palojen keskelle, mutta ompelulaatikostani löytynyt ainoa sopivan mittainen vetoketju oli vihreä, ja se erottui liikaa kullanvärisestä painatuksesta. Ompelin siis palat yhteen ja laitoin vetoketjun yläreunaan. Kullanvihreä nauhalenkki pussin kulmassa sitoo eri elementit yhteen.  


Pussin takaosa on satiinia ja pussi on vuoritettu mustalla vuorikankaalla.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Silkkipainettuja kortteja


Silkkipainomenetelmällä voi painaa kankaan lisäksi myös paperille ja kartongille. Käytin näiden korttien lehtikuvion painamiseen valotuskaaviotamenetelmää, johon kerroin ohjeet tässä linkissä. Paperille suositellaan käytettäväksi eri tiheydellä varustettuja seuloja, mutta minä käytän aivan samoja seuloja kuin käytän kankaanpainantaankin, ja hyvin toimii. Tällä samalla seulalla olen aikaisemmin painanut mm. juutille monikäyttöisiä lehtikoristeita.

Korttien painamisessa käytin tavallisia akryylivärejä ja painopohjana vanhan kellastuneen pokkarin sivuja. Käytettävän painovärin pitää olla vesiliukoista, että sen saa hyvin pestyä pois seulasta, muuten seula menee tukkoon. Kun käyttää seulalla runsaasti väriä, niin seula pysyy kosteana, eikä pääse kuivumaan ja tukkeutumaan. Ylimääräisen värin voi sitten ennen seulan suihkuttamista puhtaaksi kaapia takaisin purkkiin seuraavaa käyttöä varten.

Yläkuvan mustalla akryylivärillä painetut huurteiset lehdet käyvät vaikka joulukorteiksi. Olen lisännyt kortteihin ilmettä sinisellä akvarellivärillä.


Vihreällä akryylivärillä painetut kortit ovat hempeän keväisiä. Akvarelliväreillä olen lisännyt hiukan punaisen ja oranssin sävyjä kortteihin. Lehtikortin ilmeeseen vaikuttaa myös kartonkisen korttipohjan väri, johon painettu lehtikuvio on liimattu.


Syksyiset versiot korteista syntyvät keltaisella ja oranssilla kartonkipohjalla.


Tässä vielä yksi muutama vuosi sitten onnittelukortiksi pääsyt vihreänsävyinen kortti. Yleensä merkkaan kortteihin vuosiluvun ja "puumerkin". Kevään ja kesän juhlat taas odottavat, joten korteilla on käyttöä :)

perjantai 12. toukokuuta 2017

Kankaiden ja vaatteiden silkkipaino valotuskaavion avulla



Silkkipainon avulla voi tehdä omia persoonallisia kangaskuoseja tai tuunata vaikka valmisvaatteita omilla hienoilla painokuvilla. Valottamalla oman kuvion silkkipainoseulaan voi tehdä melko pikkutarkkojakin kuvioita. Seulan valottamisessa on monta eri vaihetta ja se voi tuntua työläältä, mutta toistaiseksi en ole epäonnistunut yhdenkään kuvion valottamisessa. Huolellisuus ja tarkuus palkitsevat tässä projektissa.

Yläkuvaan on koottu tarvittavat välineet: silkkipainoseula (oikean puoleinen seula on jo valotettu), mustalla kankaalla päälystetty vaahtomuovi, läpinäkyvä valotuskouru ja piirtoheitinkalvot. Alakuvassa on tarvittavat aineet: valotusemulsio, rasvanpoistoaine ja valotusemulsion poitoaine. Lisäksi tarvitaan painopastaa varsinaiseen kuvionpainantaan. Tarvikkeet olen tilannut Seriväristä.


TYÖJÄRJESTYS:

1. Piirrä peittävällä tussilla kuvio piirtoheitinkalvolle tai kopioi tai tulosta kuvio kalvolle. Kuvion tulee olla musta ja peittävä. Käytän aina kahta kuviokalvoa päällekkäin teipattuna, jolloin kuvio on varmasti riittävän musta ja peittävä. (yläkuva)

2.Poista rasva seulasta rasvanpoistoaineella. Hankaa aineella kevyesti seulan molemmat puolet, anna aineen vaikuttaa muutama minuutti, pese seula ja anna kuivua.

3. Kaada valotusemulsiota kouruun tasaisesti koko matkalle. Levitä emulsio kourulla seulaan pitäen toisella kädellä seulaa hiukan kallellaan itseesi päin ja levittäen toisella kädellä emulsiota kourulla alhaalta ylöspäin. Levitä emulsio toiselle puolelle seulaa ensimmäisen puolen kuivahdettua.

HUOM! Voit levittää valotusemulsion päivänvalossa, mutta emulsiopullo tulee aina säilyttää pahvipakkauksessaan ja pimeässä kaapissa, muuten se valottuu ajan myötä pilalle. Myös seulat, joihin on levitetty valotusemulsio, mutta joita ei ole tarkoitus heti valottaa, laitetaan esim. mustaan muovipussiin ja pimeään kaappiin.


4. Laita kuivuneen seulan sisään esim. mustaan kankaaseen kiedottu vaahtomuovinpala (yläkuva). Aseta seula lattialle valotuslampun alle. Valotus tulee suorittaa pimeässä tilassa, kuten WC-, pesu- tai saunatilassa. Seulan päälle asetetaan kuviokalvo ja kalvon päälle laitetaan lasi. Lasin olen ottanut talteen vanhasta taulun kehyksestä. Tarkistathan, että lasi on puhdas ja pölytön!

Minulla lampun etäisyys seulasta on aina 35 cm. Käytän aikoinaan Seriväriltä tilattua valotuslamppua. Valotan seulaa seulan koosta riippuen 5-8 minuuttia.

5. Valotuksen jälkeen seula pestään auki. Seula kostutetaan molemmin puolin kädenlämpöisellä vedellä. Kuvio suihkutetaan auki seulan ulkopuolelta. Puhdista seula varoen irtonaisesta emulsiosta ja anna kuivua. (Valmis seula yläkuvassa.)

6. Tee koevedos. Seulan virheitä voi korjata levittämällä valotusemulsiota siveltimellä ja valottamalla seula uudestaan. Ohjeet itse painamiseen vaihekuvineen olen jo antanut tässä linkissä.

Hyvin käytön jälkeen pestynä valotettu seula kestää lähes ikuisesti. Kuvion voi kuitenkin halutessaan poistaa valotusemulsion poistoaineella. Tämän jälkeen seulaa voi taas käyttää kuin uutta seulaa. Valottaa voi myös muilla lampuilla, mutta sitä en ole itse koskaan kokeillut. Oikealla valotuslampulla seulojen teko onnistuu ainakin varmasti.   


Kuvioita kannatta painaa rohkeasti erilaisille materiaaleille. Tämä teknikka sopii myös hyvin vanhojen vaatteiden tuunaamiseen. Yksi tuunattu paita on esitelty aikaisemmin tässä linkissä. Seriväriltä löytyy erilaisille materiaaleille sopivia painopastoja. Painopastaa saa niin valmiiksi värjättynä kuin värittömänä pohjana, jonka voi itse sävyttää mieleisekseen.


Kuvioiden valinnassa voi käyttää mielin määrin mielikuvitusta. Tämä "luusiipikuvio" sai alkunsa meidän pojan 5-vuotiaana kohtaamasta polkupyörähaverista, jonka seurauksen sekä jalka että käsi kuvattiin varmuuden vuoksi. Uudella polkupyörällä sattuneesta hurjasta ilmalennosta ei onneksi seurannut muuta kuin ruhjeita ja nyrjähdyksiä, mutta röntgenkuvista huomasin, että käden ja jalan luut näyttävät ihan siiviltä. Siitä se idea sitten lähtikin... Tämä silkkipainoseula on siis ollut käytössä jo viitisentoista vuotta ja on vieläkin hyvässä kunnossa ;)

LINKKILISTA AIHEESEEN LIITTYEN:

Ohjeet kankaan painamiseen silkkipainomenetelmällä sabluunaa käyttäen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaan märkämaalaukseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaan kuivamaalaukseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaan ruiskumaalaukseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaiden ja vaatteiden konevärjäykseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaiden ja vaatteiden käsinvärjäykseen löytyy tästä linkistä.


 

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Vapriikki


Tamperelainen Vapriikin museokeskittymä on oikea museotaivas. Museokortin haltijana siellä tulee käytyä useasti. Vapriikin näyttelyt kiinnostavat kaikenikäisiä. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy upeiden vaihtuvien näyttelyiden lisäksi myös paljon pysyviä näyttelyitä eri aihealueilta.
 

Viimeksi kävimme tutustumassa Vapriikin uuteen pysyvään Museoon, Suomen pelimuseoon. Suomalaisen peliteollisuuden kehittymisestä kertova museo on sikäli erikoinen, että se on koottu joukkorahoituksella, peliharrastajien ja alan eri toimijoiden toimesta ja heidän lahjoitustensa voimin. Laajan pelivalikoiman ja niiden esittelyjen lisäksi museossa oli useita lavastettuja retrohuoneita eri vuosikymmeniltä pelikoneineen ja myös vanha pelikauppa. Ja kyllä niissä huoneissa sitten pelattiinkin! Vanhimmat pelaajat olivat eläkelläisvaareja ja nuorimmat eivät koskaan ennen olleet päässeet näitä legendaarisia retropelejä kokeilemaan.



Vapriikista löytyy myös useita Tampereen ja samalla myös koko Suomen historiaan liittyviä näyttelyitä, mm. Tampere 1918-, Tammerkoski ja kosken kaupunki- ja Pajarin pojat -pohjoishämäläiset talvi- ja jatkosodassa- näyttelyt.


Valitettavasti yksi suosikkinäyttelyistäni, Kenkämuseo, on poistunut Vapriikista. Ehdin kuitenkin käydä siellä useita kertoja.



Vapriikki on kuuluisa tasokkaista vaihtuvista näyttelyistään. Siellä on ihailtu niin muinaisen Egyptin kuin kuin Kreikankin aarteita. Kiinan upeat terrakottasotilaatkin on nähty jo Vapriikissa.

Jääkauden jättiläiset- näyttelyssä oli esillä rekontruktio luuneulasta. Eipä ole tämä käsityöväline paljon vuosituhansien saatossa muuttunut...


Kaikki jääkauden eläimet, mm. karhu, sapelihammastiikeri, hirvi, mammutti ja villasarvikuono, ovat olleet todella suuria ja jykeviä.



Luonnontieteellisen museon puolella voi etsiä vertailukohtia nykyisestä eläimistöstä jääkauden jättiläisille.



Juuri nyt Vapriikkiin on avautunut uusi Kiinan Kielletystä kaupungista kertova näyttely. Sinne siis seuraavaksi :)

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Tekstiilien kemikaalit

Tällä viikolla vietettävän Allergia- ja astmaliiton jokakeväisen kanpanjaviikon teemaksi tänä vuonna on valittu tekstiilien kemikaalit. Tekstiilien valmistuksessa käytetään noin 3500 eri kemikaalia, joista noin 350 arvioidaan olevan terveydelle haitallisia. Suurimmat riskit ovat tekstiilien valmistajilla, vaatteiden ompelijoilla, viimeistelijöillä ja pakkaajilla. Kuluttajatkin voivat kuitenkin saada oireita tekstiilien kemikaaleista. Tekstiilien kemikaalien on todettu jo pieninäkin altistusmäärinä aiheuttavan iho-reaktioita ja keuhko-oireita. Monet kemikaalit häiritsevät hormonien normaalia toimintaa. Myös yhteyttä syöpä- ja reumasairauksiin tutkitaan.

EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön tekstiilien valmistuksessa, mutta silti monet sallitutkin aineet, kuten värit, silotus- ja kyllästeaineet, ovat terveydelle haitallisia. Halpamaista tulevissa tekstiileissä voi olla pitkien kuljetusmatkojen vuoksi käytettäviä homeenestoaineita, joista jotkut on jo kielletty EU:n alueella myrkyllisyytensä takia. Homeenestoaineista huolimatta pitkään kosteissa olosuhteissa matkanneet tekstiilit saattavat sisältää myös homeitiöitä. Tekstiilien pakkausmuovit voivat sisältää laittoman suuria määriä kadmiumia. Muoveista myrkyt tartuvat kuljetuksen aikana tekstiileihin.

Tullilaboratorion mukaan ollaan menossa parempaan suuntaan. Siltikin tutkimuksissa tekstiileistä ja niiden pakkausmateriaaleista löytyy haitallisia määriä mm. formaldehydiä, atsovärejä, homeenestoaineita, kromiyhdisteitä, dimetyylifumaraattia, nikkeliä, kadmiumia, lyijyä ja flataatteja.

Toinen ongelma on todellakin sallitut haitalliset aineet. Formaldehydiä käytetään yleisesti luonnonkuituisten kankaiden säilyvyyden ja mittapysyvyyden parantamiseksi. Esimerkiksi dispersiovärit, joita käytetään erityisesti tekokuitujen värjäämiseen, on luokiteltu allergeeniksi. Haitallisiksi todetut palonestoaineet ovat yleisiä niin huonekalujen tekstiileissä, sisustustekstiileissä kuin työ- ja suojavaatetuksessakin. Ne sisältävät niin luonnolle kuin terveydellekin haitallista bromia. Erityisesti palonestoaineiden on todettu olevan kilpirauhasen toiminnalle haitallisia.

Tekstiilien parissa työskenteleviä on kemikaalien yleisyyden vuoksi vaikea suojata haitta-vaikutuksilta, etenkin kun reaktiot ovat varsin yksilöllisiä ja usein niitä mahdonta yhdistää tiettyyn kemikaaliin. Vaikeutta lisää myös mahdolliset ristiallergiat. Esimerkiksi hiuksiaan värjänneet ja mustia hennatatuointeja ottaneet voivat saada ristiallergian dispersiovärien kanssa. Itse olen saanut keuhko-, iho- ja niveloireita ainakin palonesto- ja homeenestoaineista. Kyseiset homeenestoaineet on sittemmin kielletty EU:n alueella.


Turvallinen tekstiili- merkillä varustetut tekstiilit on testattu haitallisten aineiden varalta. Nämäkin tuotteet kannattaa kuitenkin pestä ennen käyttöä. Tästä sain muistutuksen, kun luottavaisesti otin käyttöön tällä merkillä varustetun Nanson muuten varsin ihanan pussilakanasetin. Ihon kihelmöinnin ja punoituksen jälkeen ne revittiin yhden yön käytön jälkeen pesukoneeseen ;) Pesuaineistakin kannattaa valita ne hajusteettomat ja Allergia- ja astmaliiton suosittelemat. On hyvä kuitenkin muistaa, että nekin sisältävät paljon kemikaaleja. Minä käytän niitäkin aineita mielummin niukalla mitalla, suomalaiset käyttävät aivan liikaa pesuainetta pyykin pesussa. Huuhteluaine on tekstiilien hoidossa on täysin tarpeeton kemikaalilisä, jonka käyttö jopa huonontaa niiden kestävyyttä.



Vaatteet ja kankaat kannattaa aina pestä ennen käyttöä. Ne vaatteet, joita ei kannata heti pestä (villakangastakit, nahkavaatteet ja farkut) voi tuulettaa ulkona sateelta suojassa olevassa paikassa. Joskus olen riiputtanut uutta takkia ulkona parikin viikkoa ennen käyttöönottoa. Villa puhdistuu muutenkin varsin tehokkaasti tuulettamalla, joten villavaatteiden turhaa pesua kannattaa välttää. Myös kengät ja laukut on yleensä kyllästetty käsittelyaineilla, joten nekin kannattaa tuulettaa.

Uusia vaatteita, sisustekstiilejä ja huonekaluja ei kannattaisi ostaa jatkuvasti uusia. Kun vanhoista on kemikaalit haihtuneet, niitä kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään. Luontokin kiittää. Meidän perheelle tuli oireita, ihon kihelmöintiä, nuhaa ja silmien vuotamista, uudesta sohvasta, joka on nyt jo kemikaalinsa luovuttanut ja palvelee pitkään. Tässä mielessä on hyvä kiinnittää myös huonekalujen laatuun, halvin ei yleensä ole paras ja pitkäikäisin.

Joku voisi todeta, että kannattaisi suosia vintagea, ennen kun ei käytetty näin paljoa kemikaaleja ja ne muutenkin ovat ehtineet jo vuosien saatossa haihtua. Joillekkin tämä voikin olla hyvä ratkaisu, mutta ei kaikille. Olen saanut kaikkein pahimmat oireet vintagetakista, joka lähti heti takaisin kiertoon. Syynä lienee joko lemmikit, tupakka tai homeitiöt. Tuuletuksestakaan ei ollut mitään hyötyä. Näin kävisi todennäköisesti myös käytetyn sohvan kohdalla.  

Allergia- ja astmaliiton sivuilta löytyy paljon tietoa ja hyviä artikkeleita aiheeseen liittyen. Nyt myös Iholiitto on liittynyt samaan joukkoon, mikä onkin allergioista kärsivien kannalta järkevää :)


maanantai 3. huhtikuuta 2017

Lila iltapuku

Tämän lilassa iltapuvun alaosa on satiinia, jossa on hailakoita kukkakuvioita. Hihaton yläosa on kuviollista kangasta, jonka päällä on ryppyorganzakerros.


Vyötälölle sitaisin koristeelliseksi vyöksi satiininauhan, jonka päihin muotoilin keveistä mustista höyhenistä tupsut.



Yläosan koristeeksi tein höyhenistä ja paljettikoristeesta irroitettavan rintaneulan.



Laitoimme grafiikanharrastajaryhmämme kanssa pystyyn pienen miniatyyrigrafiikan näyttelyn. Minunkin kokonaisuuteni "Lähiöelämää" on siellä nähtävillä. Käykääpä Tampereen Sampolan  lähistöllä kulkevat katsomassa, vielä ehtii.


Muutakin kulttuuria on tullut harrastettua. Kävimme hyvässä seurasssa katsomassa  Tampereen Teatterin komedian "Näytelmä joka meni pieleen". Esitys oli erittäin hauska, suosittelen! Siinä oli juonellisesti jotain samaa kuin aikaisemmin samassa paikassa katsomassamme "Tiputus" -komediassa, jossa tehtiin parodiaa suositun Putous- sarjan tiimoilta. Vaikka tyylilaji näissä näytelmissä oli täysin erilainen, niin molemmissa oli kysymys esityksestä, joka lähtee menemään kammottavalla tavalla pieleen. Ja siitä se riemu sitten syntyikin :D

Kolmen ruokalajin menun nautimme tällä kertaa Tampereen Teatterin naapurissa sijaitsevassa The Grill- ravintolassa. Jälkiruokana nautittu creme brulee oli taivaallinen.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Beessiä

Tässä muutama erityylinen vaate beessin eri sävyissä. Paksusta jerseystä ommeltu T-paita henkii malliltaan 60-lukua miehustan leikkauksineen. Eurokankaan palapussissa tullut kankaanpala riitti juuri ja juuri tähän paitaan. Pääntie on koristeltu samansävyisillä paljeteilla, jotka on otettu talteen roskiin menneistä rikkinäisistä sandaaleista. Kullanvärinen niitti täydentää tyylin.



Pääntie ja helma on huoliteltu tuttuun tyyliin siksakilla venyttäen materiaalia samalla, jolloin syntyy kaunis aaltoreuna.



Kauemmaksi historiaan vei tämä Jokipiin pellavasta ommeltu kietaisupaita. Se on koristeltu äitini virkkaamilla pitsilapuilla. Kietaisupaidan seuraksi puin pitkän tyllialushameen ja hunnuksi sopii silkkinen kankaanpala. Tämä fantasia-asu kävisi vaikka persoonalliseksi hääpuvuksi ;)


Kietaisupaidan pääntien huolittelukaitale jatkuu pitkiksi somiamisnauhoiksi vyötärölle.


Tämän neulosmekon kuosin pohja on meleerattua beessiä. Kuviot ovat hauskaa tyyliteltyä maisemaa taloineen ja lintuineen. Eurokankaasta ostettu materiaali oli ns. boordineulosta, jossa kaupunkimaisema kulki kankaan molemmissa päissä. Materiaali on siis tavallaan leikattu mekkoon väärään suuntaan, jotta kaupunkimaisema on saatu mekon helmaan, hihansuihin ja vyötärölle kulkemaan oikein päin. Mekon kaava on omani ja siinä on raglanhiha. Pääntiellä on kujassa on kuminauha, ei siis kiristysnauhaa, rusetti on vain hämäystä.


Vihreä villakankainen lätsä on todella vanha, olen ommellut sen 90-luvun alussa. Toimii vieläkin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...