keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Huhtikuun värihaaste - Vihreän sävyt

Tähän asti Hommahuone- blogin kuukausittain vaihtuva värihaaste on ollut enemmän ja vähemmän haastava, sillä olen pyrkinyt löytämään sopivat kankaat kaappini syövereistä, sen runsaista kangasvarannoista. Juttu on kuitenkin niin, että kaappiin on valikoitunut enimmäkseen tietenkin suosikkivärejäni. Huhtikuun vihreä haaste ei siis kankaiden puolesta tuntunut haasteelta ollenkaan, vihreä kun on lempivärini. Haastetta tehtävään toi siis lähinnä valinnan teko runsaista vaihtoehdoista, lisäksi sitkeä flunssa söi innostuksen ompeluun. Viime tinkaan tämä osallistuminen sitten jäikin. Parempi myöntää heti, että yksi haasteeseen mukaan tarkoitettu mekko jäi keskeneräisenä ompelupöydälle lojumaan.


Pari vihertävää vaatetta nyt sain kuitenkin valmiiksi. Ponchovillitys alkoi jo viime kesänä ja kauppojen valikoimissa se näyttää jatkavan vielä tulevanakin kesänä. Ompelin tämän yksinkertaisen ponchon käsinvärjätystä Jokipiin pellavasta. Näitä eri sävyisiksi värjättyjä vihreitä pellavapaloja kaapissani riittää...


Poncho on ommeltu kahdesta neliöstä. Neliön kulmat muodostavat pääntiellä hauskan kauluslerpakkeen eteen ja taakse. 


Ulkona vihmoo taivaan täydeltä räntää, joten äitini minulle neulomat pitkävartiset vihreän sävyiset villasukat ovat oiva asuste ponchon seuraksi. Varsinkin näin flunssaisena...


Lisäksi ompelin kevyen trikoomekon kesää odottelemaan. Tässä kuosissa on ruskean ja valkoisen lisäksi huikea määrä eri vihreän sävyjä mintusta ja petroolista metsän ja ruohon sävyihin. Vihreän sävyissä en ole kranttu, kaikki menee kunhan se on vihreää :D Kaavana käytin Burda- lehden 2013/2 mekon kaavaa nro 114. Kaavassa on jännä kahteen suuntaan kulkeva poimutus miehustassa. Pääntiellä on alavara.


Helma ja hihansuut ovat jälleen huoliteltu tiheällä siksakilla venyttämällä samalla materiaalia, jolloin syntyy aaltomainen reuna. Trikoopala ei olisi enää käännösvaroihin riittänytkään. Vaikka yksi vihreä pitsimekko jäikin "vähän vaiheeseen", olen silti tyytyväinen. Kaksi kangaspalaa siirtyi jälleen vaatekaapin puolelle.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Huhtikuun haaste - Eläimellistä menoa

Monet bloggajatoverit näyttävät tilaavan kankaita netistä hyvällä menestyksellä. Tästä rohkaistuneena minäkin tein kangastilauksen vuodenvaihteen jälkeen ensimmäistä kertaa elämässäni. Valitsin tilaukseeni Kangaskapinan värikkäitä digiprinttejä. Kaksi näistä neuloksista sopii hyvin tähän Vaapula- blogin huhtikuun "eläimellistä menoa"- haasteeseen. Kaksi kivaa neulosta jää siis vielä odottelemaan tulevaa inspiraatiota.


Japani- trikooneuloksessa seikkailee erilaiset linnut ja perhoset geishojen ja kukkien seassa.


Talven ihmemaa- collegekankaassa käyskentelevät kuusipeurat.


Geisha- kankaasta syntyi tietenkin kimonomainen vaate.


Kimono on edestä auki ja siinä ei ole kiinnitystä edessä, joten toppi alla on tarpeen. Ilma oli sen verran lämmennyt, että lähdin kuvaamaan metsään "ison kiven juureen".



Kaavan kimonoon otin vanhasta vaatteesta, josta lainasin myös leveän mustan satiininauhavyön. Tämä vaate on todella helppo leikata ja ommella.


Edessä ja pääntien ympärillä on suora kaksinkertainen kaitale, joka nousee takaa kaulalle.


Collegekankaasta ompelin paidan käyttäen Moda- lehden nro 1/2014 trikoopaidan kaavaa nro 6. Paidassa on vajaamittaiset hihat ja se on malliltaan peruscollegepaitaa aikuisempi ja naisellisempi.


Huolittelin hihansuut, pääntien ja helman paksulla neulosnauhalla.


Neulosnauhat kiinnitin paitaan käsin. Tovin se kesti, mutta käsityön jälki on kiva lisä paitaan. Muotoilin nauhasta vielä pääntielle rusetin koristeeksi.
 


Kuvauspaikan synkässä metsässä naavaparrat roikkuivat kameran tiellä.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Kankaan märkämaalaus

Kankaan märkämaalaus on yksinkertaisesti märän kankaan maalaamista erilaisilla kangasväreillä. Itse maalaan lähinnä märkää silkkisifonkia tai -organzaa. Näitä ohuita kangaslaatuja on melko vaikea maalata kuivana, sillä ne ovat niin kevyitä, etteivät ne pysy maalatessa oikein paikallaan. Märkänä ne liimautuvat hiukan alustaan, jolloin maalaus onnistuu. Alustana kannattaa käyttää esim. vanhaa muovipöytäliina eli "vakstuukia". 

Kangas on hyvä pestä ennen maalaamista, jotta käsittelyaineet lähtevät kankaan pinnasta. Silkin maalaamiseen voi käyttää myös valmiiksi sekoitettuja silkkivärejä. Itse käytän Seriväriltä tilaamiani väripigmenttejä, joita sekoitan värittömään painopastaan tai ruiskuemulsioon (puuttuu kuvasta). Ruiskuemulsio toimii ohuille kangaslaaduille paremmin. Lisäksi tarvitaan paksuja siveltimiä ja kertakäyttöisiä lusikoita.



Nämä vihreän ja sinisen sävyiset kankaat ovat ohutta silkkisatiinia. Näiden kankaiden maalaamiseen on käytetty vain yhtä sävyä. Vaaleat läiskät on saatu aikaan merisuolalla. Maalatun kankaan päälle ripotellaan merisuolaa. Kankaan kuivuessa merisuola imee itseensä osan kangasväristä jättäen pintaan vaaleampia kohtia.


Alla olevien silkkisifonkien maalaamiseen on käytetty lukuisia eri värisävyjä aina vihreästä violettiin ja punaiseen. Maalaamiseen on käytetty lusikkaa ja siveltimiä. Värejä on kaadettu isoiksi pinnoiksi kankaan päälle lusikalla. Siveltimellä on lisätty päälle pienempiä värilänttejä. Kangas jää siis melko märäksi ja kuivuminen kestää tovin. Kankaan kuivuessa värisävyt sulautuvat toisiinsa kauniisti. Kuivunut kangas silitetään, jolloin väri kiinnittyy kuituihin. Silkin silityslämpötila on alhainen, mutta se riittää yleensä värin kiinnittymiseen. Minä en koskaan säädä silitysrautani lämpötilaa, vaan olen ratkaissut asian käyttämällä silikonipohjaa, jonka esittelin tässä linkissä. Silikonipohjan käyttö estää materiaalin vaurioitumisen ja palamisen silitettäessä korkeilla lämpötiloilla. Lopuksi maalattu kangas vielä pestään. Herkkä silkki kannattaa pestään käsin käyttäen silkille sopivaa mietoa pesuainetta. 




Tällä maalaustekniikalla saa kauniita akvarellimaisia kankaita. Tähän palkitsevaan tekniikkaan palaan aina uudestaan. Nytkin kaapissa odottaa maalattuja silkkejä "seuraavaa vaihetta", eli suunnitteluinspiraatiota. Alla kuvia silkkisifonkivaatteista, jotka olen tehnyt maalamastani kankaasta. Nämä vaatteet ovat osa vaatesuunnittelun lopputyömallistoani vuodelta 2001.

KUVA: Timo Wright

 KUVA: Timo Wright

KUVA: Timo Wright

Kesä on parasta aikaa kankaiden ja vaatteiden värjäykselle ja maalaamiselle, koska ulkona tehty työ vähentää sisätilojen sotkua. Näillä ohjeilla pääsee jo suunnittelemaan ensi kesän värjäyksiä:
 
Ohjeet kankaan kuivamaalaukseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaan ruiskumaalaukseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaiden ja vaatteiden konevärjäykseen löytyy tästä linkistä.
Ohjeet kankaiden ja vaatteiden käsinvärjäykseen löytyy tästä linkistä.

Tässä ohjeita myös kankaan painamiseen:
Ohjeet kankaan painamiseen silkkipainomenetelmällä sabluunaa käyttäen löytyy tästä linkistä 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...