sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Vaatteiden ruiskumaalausta


Annoin melko perusteelliset ohjeet kankaiden ruiskumaalaukseen tässä linkissä. Samasta linkistä löytyy myös tiedot tarvikkeista ja väreistä. Kokeilin ensin ruiskumaalausta yllä olevaan kaupasta ostettuun halpistoppiin. Ei toiminut ollenkaan, kuten kuvasta näkyy. Joulunpunainen pohjasävy muutti kaikki ruiskutetut värit likaisensävyiseksi mössöksi.  


Sen sijaan lilahtavaksi itse värjätty T-paita toimii ruiskumaalauksen kanssa loistavasti. Tämän paidan olin vielä sitonut ennen värjäystä kangassuikaleilla mytyksi, joten siinä on valmiiksi hiukan kirjava ja batiikkimainen pohjaväri.


Kuvion sabluunana käytin saniaisenlehteä sellaisenaan. Asettelin sen vain nätisti ja sileästi paidan päälle. Ensin paidan sisään on hyvä asettaa riittävän suurikokoinen pahvi. Näin paita on varmasti tasaisesti aseteltu eikä ruiskutettu väri imeydy läpi paidan selkäpuolelle. Paidan on hyvä antaa kuivua ruiskutuksien välillä ja etenkin lopuksi ennen pahvin poistamista.


Tämäkin paita on tuunattu leikkaamalla sen helmaan ja hihoihin reikiä. Lyhensin samalla helmaa hiukan ja tein perusmuotoisista hihoista perhoshihat. Piirroksen punaiset viivat ovat leikkausviivoja. Leikkaaminen ei ole turhan tarkaa eikä symmetrisyydestä ei tarvitse kantaa huolta, koska malli on niin eläväinen ettteivät pikkuvirheet näy kuitenkaan.


Helma ja hihat reikineen on huoliteltu tiheällä siksakilla. Kannattaa huomioida leikkuuvaiheessa, että reiät suurenevat huolittelun aikana melko reippaasti. Ruiskumaalauksen olen tehnyt täysin valmiiseen paitaan huolittelun jälkeen.


Paidan seuraksi puin käsinvärjätystä pellavasta ompelemani hameen, jota käytin viime kesänä töissä ahkerasti. Hameeseen tein lehtiaplikaatiolla koristellun taskun. Taskun reunat on purettu hapsuille ja tasku on kiinnitetty hameeseen tiheällä siksakilla. Aplikaatio on leikattu sisustuskankaan palasta, joka kulkeutui kotiin vuosia sitten Eurokankaan "kassitarjouksen" yhteydessä.


Muistutan vielä, että tarvittaessa ohjeet kankaiden ja vaatteiden käsinvärjäykseen löytyvät tästä linkistä.


Vaatteiden värjäys ja maalaus on tuunauksista niitä kaikkein työläimpiä, mutta se on myöskin oikein mukavaa puuhastelua :) Aikaa ja malttia kannatta varata tähän työhön riittävästi.


torstai 5. marraskuuta 2015

Paitojen tuunausta suikalehihoilla

Ostin aikoinaan parilla eurolla nivaskan valkoisia peruspaitoja, joissa oli huonosti istuvat hihat. Näitä paitoja olen tässä pikkuhiljaa tuunannut uuteen uskoon. Suurimman osan näistä valkoisista T-paidoista olen ensin värjännyt eri sävyisiksi. Näistä paidoista leikkasin huonosti istuvat hihat ensin kokonaan pois.
Leikkasin hihat suikaleiksi joissa on suipot päät. Paidat ovat hiukan turhan pitkiä, joten lyhensin niiden helmoja hiukan. Ylimääräisen helman leikkasin myös suikaleiksi. Huolittelin sekä paidan helman että suippopäiset suikaleet tiheällä siksakilla. Venytin trikoota huolittelun aikana, näin reunat aaltoilevat kauniisti.  
Kiinnitin suikaleet kädentielle suikaleen keskikohdasta. Yhdestä suikaleesta tulee näin kaksi suikalehapsua kerralla. Sekoitin erisävyisten paitojen suikaleita keskenään. Tällä tavalla sain paitoihin monisävyiset suikalehihat.

Suikaleiden huolittelu on hiukan haastavaa varsinkin suippojen päiden kohdalla. Muuten tämä tuunaus on varsin helppo :) Siksakilla huolittelu kuluttaa melko paljon lankaa, joten käytin huolitteluun kaikenlaisia lankarullanjämiä. Eriväriset langat lisäävät hihoihin eloa ja monivärisyyttä.

Jostain syystä tykkään sekä tuunata että kuvata näitä paitoja syksyllä. Itse värjätyt sävyt näyttävät parhailta ruskaa vasten ;)

Ohjeet kankaiden ja vaatteiden käsinvärjäykseen löytyvät  tästä linkistä
Ohjeet kankaiden ja vaatteiden konevärjäykseen löytyvät  tästä linkistä.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Kulttuuria monessa muodossa

 


Kävin aikaisemmin syksyllä kävelylenkin lomassa tutustumassa  Taideyhdistys ELo ry:n näyttelyyn Haiharan talissa. Nappasin sieltä mukaani kutsun yhdistyksen Pop up- näyttelyyn ja muistin jopa mennä sinne. Koska yhdistyksen väki vaikutti oikein eloisalta, mukavalta ja aktiiviselta, niin tulin sitten liittyneeksi jäseneksi. Elo tuo siis mukanaan näyttelyihin osallistumista, taidematkoja ja -kursseja. Odotan innolla :)


Kuljin Siperian alueella Kaarina Kaikkosen pikkutakkien varjossa. Teos "Varjo" koostuu 345:stä käytetystä pikkutakista, jotka hulmuavat tien päälle rakennetussa installaatiossa.


Ruokakulttuuria harrastimme tällä kertaa hyvässä seurassa Jyväskylän Fransmannissa. Kuvassa kokin tervehdys hauskasti taivutetussa lusikassa. Hauska tuunausidea... Ruoka ja palvelu oli kaikenpuolin hyvää, taso ja viihtyisyys oli mielestäni parempaa kuin Tampereen vastaavassa ravintolassa. Aterian jälkeen nautimme Sami Hedbergin stand up- esityksestä Jyväskylän paviljongissa. Ja nauroimme koko rahan edestä :D Hedberg tavoittelee Guinnessin maailman ennätystä, tavoiteena on siis 365 stand up- keikkaa vuoden aikana. Meidän keikkamme taisi olla numero 283, joten naurattamista hänellä siis vielä riittää...

Teimme perinteisen shoppailukierroksen "nuorten ja hiukan vanhempien leidien" voimin. Taas tarttui mukaan pussi tarpeellista vaatetta toisensa perään. Minä löysin itselleni ainoastaan nilkkurit Aleksi 13:sta 70% alehyllystä. Mustat nilkkurit maksoivat vain 19 euroa.

Pimeällä on kiva valokuvata valoja. Tällä kertaa kuvasin valomaalausta. Maalareina toimivat minun kummityttöni ja Tylliritari- blogia pitävän siskoni tyttö. Taitavia maalareita tytöt olivatkin :)


tiistai 27. lokakuuta 2015

Valoteos "Koski"

 Mistä maasta nämä kuvat on otettu? Tätä ihmettelen minäkin, vaikka itse nämä kuvat otin Tampereen Koskipuistossa viime viikonloppuna. Ja huomatkaa, näitä kuvia ei ole käsitelty mitenkään, joitakin kuvia on ainoastaan rajattu hiukan. 
 
 Viikonlopun ajaksi Koskipuiston valtasi valotaiteilija Kari Kolan upea valoteos "Koski". Teos sisälsi muuttuvien valojen lisäksi myös maagisen ja rauhoittavan äänen. Kokonaisvaltaisesti tunnelmaan pääset mm. Tampereen valoviikkojen facebook- sivuilta löytyvän vidon välityksellä.

Kuvattavaa illan pimeinä tunteina riitti, kiersin koko puiston kameran kanssa hitaasti ympäri. 

Eräs iäkäs tamperelainen herra pysähtyi juttelemaan. Ei ollut kuulemma koskaan nähnyt savua tulevan kuvassa etualalla olevasta piipusta. Nyt sieltä tuprutti vaihtuvan sävyistä savua. Miten lie sekin saatu aikaiseksi...

Vaihtuvien värien ansiosta samastakin kohdasta sai aina erilaisen valokuvan.

Veden päälle oli ripustettu kauniita lyhtyjä.

Lyhdyt on tehty ämpäreistä.

lauantai 10. lokakuuta 2015

Housuista hameita

Housujen muuntaminen hameeksi on oikea tuunausklassikko. Tässä muutama tällainen tuunausvinkki vuosien varrelta.

1. Ukkohousuista asialliseksi laskoshameeksi: Housut katkaistaan haarakoukun yläpuolelta. Lahkeet puolitetaan n. polven kohdalta ja avataan haarasaumasta. Puolikkaat yhdistetään etu- ja takahelmaksi, ylimääräisestä leveydestä muodostetaan laskokset. Lahkeiden ylimääräiset saumat on piilotettu laskosten pohjaan.

2. Puuvillahousuista rennoksi hameeksi: Housut katkaistaan haarakoukkun yläpuolelta. Helmaan rypytetään housukankaaseen sointuvaa puuvillakangasta, joka on valmiiksi kutistettu. Tähän versioon olen vielä lisännyt toisesta kankaasta leikattuja maatuska-aplikaatioita ja palloja.

3. Farkuista farkkuhameeksi: Tämä malli on jo sellainen tuunausklassikko, että tällaisia hameita tikattuinen haarakoukkuineen myydään kaupoissa valmiinakin! Tässä tuunauksessa siis housujen sisäsauma puretaan, lahkeet katkaistaan sopivaan hamemittaan ja hukkapalasta leikataan sopiva kolmio leventämään helmaa. Haarakoukut tikataan päällekkäin edestä ja takaa.

4. Mustista shortseista rokkihameeksi: Tässä shortsien haarat on purettu ja tikattu päällekkäin. Helma on tehty neliskulmaisesta kankaasta, jonka keskelle on leikattu pyöreä reikä. Helma on rypytetty reiän reunasta shortsiosaan sopivaksi.

Vyöstä muodostuva vyötärökaitale oli shortseissa valmiina.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Pääntien korjausta "valetopilla"

Usein kauppojen mekoissa ja paidoissa on melko paljastava pääntie, jota joutuu aina vähän korjaamaan. Usein riittää neula ja lanka, ja parilla pistolla asia on korjattu. Jos tämä ei riitä, on materiaalia etumustaan jostain keksittävä lisää. Mekon tai paidan alle voi tässä tapauksessa tietysti pukea topin, mutta lämpimällä säällä se tarkoittaa yhtä vaatekerrosta lisää. Koska kärsin helposti kuumuudesta, olen ratkaissut ongelman "valetopilla".

Valetoppi on pääntielle ommeltu kolmion muotoinen pala, joka näyttää pääntieltä pilkottavalta topilta. Se voi olla melkein mitä kangasmateriaalia tahansa.

Punasävyiseen Nanson mekkoon tein valetopin pilkullisesta trikoopalasta. Palan yläreunassa on kuminauhakuja. Pilkut ovat samaa punaista sävyä kuin mekossa.

Vihreä/valkoiseen trikoomekkoon lisäsin valetopin valkoisesta trikoosta. Yläreunassa on leveähkö kuminauha.

Ruskea halterneck- mekko sai valetoppinsa samansävyisestä pitsistä ommeltuna. Satiinauharusetti on mekon kainaloista irroitetuista ripustuslenkeistä tehty. Otan aina vaatteista ripustuslenkit talteen. Sinänsä ne ovat käteviä, koska vaatteet eivät kauppojen henkareista valu lattialle ja likaannu, mutta kotona vaatekaapissa ne ovat aika hyödyttömiä. Ne jäävät myös kiireessä vaatteita pukiessa helposti näkyviin :)

Valetopin kolmionmuotoisen palan oikea koko kannattaa hakea sovittamalla. Tässäkin tilanteessa edellisessä postauksessa esittelemäni säädettävä sovitusnukke on oiva apu.

lauantai 3. lokakuuta 2015

Sovitusnukke ja kangashuppu valokuvausta varten


Joku kysäisi minulta, että mistä olen hankkinut blogissani esiintyvän mustan mallinuken. Se ei oikeasti ole mallinukke, vaan kuvausta varten tuunattu säädettävä sovitusnukke.
  
Säädettävä sovitusnukkehan on lähes välttämätön apuväline paljon ompelevalle. Siihen voi säätää aina uudet mitat jos vaatekoko välillä vähän vaihtelee. Lisäksi se on oiva apu muille ommellessa vaikka käyttäisikin valmiskaavoja. Kaavojen koot kun tuppaavat vaihtemaan hurjasti eri valmistajien välillä.

Tämä minun sovitusnukkeni on jo hurjan vanha, olen ostanut sen opiskeluaikana vuonna 1993. Jotkut säätörullat tahtovat jo vähän jumittaa niitä pyörittäessä, mutta vielä me "Matamin" kanssa pärjätään... Selän pituutta voi säätää rinnan alla olevan poikkisauman kohdasta. Olen muotoillut kokonaisia vaatteita "Matamin" päällä ja tehnyt niiden mukaan kaavoja. Kaikki ompelevat tietävät, miten vaikea on yrittää laittaa itselleen nuppineuloja vaatteeseen samalla kun sovittaa sitä päälleen. Oikeisiin mittoihin säädetty sovitusnukke on tällöin enemmän kuin tarpeen.  

Käytän sovitusnukkea tosiaan joskus myös vaatekuvien ottamiseen. Sitä varten olen tehnyt mustasta trikoosta hupun, joka peittää rumat säätörullat. Huppu on helppo tehdä. Pingotin ensin trikoopalat nuppineulojen avulla nuken päälle, niin että sivuille muodostuu saumat. Sitten vain ompelin jousto-ompeleella nuppineulojen mukaan ja leikkasin ylimääräisen trikoon pois.

Käytin tätä nukkea huppuineen mm. edellisen postauksen valokuvissa tässä linkissä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...