sunnuntai 10. syyskuuta 2023

Kankaiden ja vaatteiden maalausta

Tartuin pitkästä aikaa uudella innolla kankaiden kimppuun. Värivikainen musta trikoo on odotellut työstämistä kaapissa jo pitkän tovin. Ensin kankaasta piti kuitenkin poistaa mustaa pohjaväriä, että uudet värit saa kunnolla näkymään. Siihen hommaan sopi hyvin vanha kunnon kloriitti. Kloriittia olikin hyvä roiskia ulkona mökillä loppukesän lämpössä. Ulkona touhutessa ei tule poistaneeksi väriä vahingossa sisätilan pinnoista ja tekstiileistä. Vaatteet työskentelyyn kannattaa valita sieltä huonoimmasta päästä ettei sitten jälkikäteen harmita. Minulla oli päälläni kesämökin maalausrönttöset. Asettelin kankaan päälle suuria kasvien lehtiä. Näin kankaalle jäi valkaisemattomia mustia länttejä. Tämän kankaan on tarkoitus esittää jonkinlaista tähtisumua.

Kokeilin tällä kertaa minulle aivan uutta tekniikkaa. Lisäämällä Dyemixiä tavalliseen guassimaaliin saa aikaiseksi kankaan maalaukseen sopivan ja pesussa pysyvän värisekoituksen. Värin kiinnitys tapahtuu silittämällä kankaan silityslämpötilan mukaan. Nämä tuotteet tilasin Konta Shopista. Lisää vielä tästä maalausprojektista postauksen lopussa.

Rapatessa aina välillä roiskuu. Vanha Nordic Tricotin mustavalkoinen mekko sai toisessa projektissa sitkeän punaisen läiskän etumustaan. En siis turhaan muita muistuttele sopivista työvaatteista, itse en vain aina muista vaihtaa rönttösiä päälle. Koska läiskä ei millään konstilla lähtenyt pois, jäi ainoaksi keinoksi maalata koko mekko. Hommaan otin leveän maalisiveltimen ja sen avulla hidas projekti sujui vähän joutuisammin. Käytin tähänkin tuunaukseen Dyemix-guassimaalisekoitusta. Tykkään lopputuloksesta ja mekko pääsi uudelleen käyttöön.



Ostin kirpparilta korsetin kolmella eurolla fantasia-asuprojektia varten. Korsetti tuntui käteen silkiltä, joten siihen pitäisi väri tarttua hyvin. Ensin minun täytyi poistaa helmet ja ketju. Ne säästin myöhempää käyttöä varten.

 
Tähän projektiin käytin kangasvärin loppuja. Sekoitin niihin ruiskuemulsiota, roiskin ja levittelin siveltimellä värejä korsetin päälle. Lopuksi levitin päälle vielä karkeaa merisuolaa ja jätin korsetin kuivumaan katoksen alle terassille.
 

Lopputulos on aika onnistunut. Tätä korsettia on jo käytettykin fantasia-asuprojektissa. Tämä muuntuu monen tyyliseen asuun, joten se sopii moneen tulevaankin kuvausprojektiin.

 
Sitten palataan tähtisumukankaaseen. Olin jo pistämässä pillit pussiin lopullisesti kaikenlaisille kankaan värjäys- ja maalausprojekteille, koska ompelu ei ole oikein viime aikoina innostanut. Aloitin ompelun seitsemän vuotiaana, joten tässä on kohta 50 vuotta ompeluharrastusta takana. Ajattelin siirtyä jo kokonaan taideharrastusten pariin. Samalla se olisi tiennyt muoti- ja fantasiavalokuvausharrastuksen loppua. Sitten tapahtui jotain yllättävää, mikä muutti suunnitelmat täysin. Törmäsin somen syövereissä tekoälyllä tehtyihin fantasia-asukuviin ja ymmärsin heti sen mahdollisuudet omalta kannaltani. Tietokone vain kaipasi päivitystä parempaan ja ei aikaakaan kun meidän it- nörtin avustuksella koneellani pyöri Stable Diffusion tekoäly. Niinpä nyt sitten maalaan ja värjään tekoälyä varten.
 
 
Nyt voin sitten toteuttaa asuja käyttämällä vanhoja osia stailaamalla ja tuunaamalla niitä uudestaan ompelematta paljoakaan. Jotain pientä uutta voi hankkia kirputorilta ja myös maalailla ja värjäillä vanhaa.
 


Puolen vuoden ajan lähes kaikki muut harrastukset ovat olleet telakalla, sillä Stable Diffusion tekoälyn käyttämisessä on paljon opeteltavaa, enkä vieläkään ole kuin raapaissut pintaa. Ohjeita ei ole oikein missään, joten kaiken joutuu itse kokeilemaan. Apua saan meidän it-nörtiltä ja jonkin verran muilta harrastajilta someryhmissä. Olen hakannut päätä seinään ankarasti matkan varrella, mutta eipähän dementia iske kovin nopeasti. Tässä kun joutuu ajattelemaan asiat aivan uudella tavalla ja muuttamaan vanhat ajatusmallit päälaelleen. Sinänsä tämä uusi tekniikka on tämmöiselle käsityö- taidetekniikkanörtille aika luonnollinen jatkumo. Alla nyt sitten muutama esimerkki, miten tämmöinen maalattu tähtisumukangas muuntautuu tekoälyn prosessoimana hienoksi science fiction fantasia-asuksi. Pohjana näille tekoälykuville on siis minun ottamani valokuvat stailaamistani fantasia-asuista. Valokuvat otin kesämökillä, joten mökkimaisemat ovat kuvien taustojen lähtökohtana.

Nämä tekoälymuotikuvat eivät varmasti jää täällä blogissa viimeisiksi, mutta jos aihe kiinnostaa, kannattaa minua seurailla myös Instagramissa.





lauantai 25. maaliskuuta 2023

Taiainomaisen kaunis takatalvi ja uusi upea työlaukku

 
Tänä vuonna ei lumisateista näytä tulevan loppua. Kevättä kohti pitäisi jo mennä, mutta takatalvi toisensa perään yllättää. Tänä aamunakin sain taas herätä yllättäen uuteen talveen. Kuvaussäät ovat kuitenkin olleet kauniita, kun kevätaurinko paistaa aina välillä lumihangille.
 
 

Investoin uuteen talvi/työ/harrastuslaukkuun, koska edellinen oli jo monesta kohtaa rikki. Tällä kertaa hankin kestävän ja kauniin Birgit Pyykkö Desingn laukun, sillä olen kyllästynyt metsästämään parin vuoden välein uutta sopivaa laukkua. Tämä laukku on minulle kustomoitu Balleriina- laukku. Siellä kulkee eväät, kamerat ja jopa ostokset ja vaihtovaatteetkin, jos vaikka yhden yön reissuun lähtisin. Laukku toimii myös kokonsa puolesta käsimatkatavaralaukkuna, koko kun on sopiva.

Laukku on minun makuuni näyttävä ja materiaaleissa on kerrassaa upea kiilto ja kimallus.


Upea villakangastakki on löytö Nanson alennusmyynneistä. Malliltaan ajaton takki on poikkeuksellisen hienosti työstetty. Sen voi pukea päälle vaikka nurin päin, niin hienosti se on ommeltu. Asuun on yhdistetty Laura Vitan nahkasaapikkaat ja vanhat mutta rakkaat nahkahansikkaat nappikoristeilla.

Mökillä oli todellakin taianomaisen hieno aamu, kun yöllä satanut lumi oli takertunut oksiin kiinni. Auringon paisteessa lumi sitten hiljalleen satoi hiutaleina alas maahan. Siitä syntyi poikkeuksellisen kaunis ilmiö, lunta satoi kuin kirkkaan siniseltä taivaalta.





 

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Joulukransseja fanttilangasta

Tämän joulun lahjoiksi tein kransseja Strömsöön ohjetta mukaillen. Kranssit letiteään fanttilangoista, joita minulle on kertynyt kaappiin alennusmyynneistä. Myös sinisen ja lilan sävyiset paperinarut ovat oman kaapin löytyöjä. Lisäksi vielä koristeoksia ja jouluista nauhaa. Fanttilankaletti ommellaan metalliseen tai puiseen ympyrään käsin. Letin päät solmitaan tupsuksi. Sopivasti valokuvausta varten satoi aivan mahdottomasti lunta.

 











 

sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Ihanaa veistostaidetta ja syksyn viimeiset värikkäät päivät

Hyödynsin syksyn viimeiset värikylläiset ja aurinkoiset hetket kameraleikkeihin. Kuvauksen kohteena oli tilaustyönä minulle tehty puuveisos, jonka pohja toimii myös korurasiana, jonne kätken vain kaikkein arvokkaimmat koruni. Tämän teoksen on luonut taiteilija Sini Virkajärvi. Rasian päälle pudonneet lehdet ovat oikeita syksyn lehtiä, jotka itse lisäsin vain kuvausta varten.

Kesämökkimme pihakoivut olivat upean keltaisia tänä syksynä.


Matalalta paistavan syysauringon paisteessa voi leikkiä Pokeh-valoilmiöllä, joka tuottaaa kuviin kauniita valopalleroita.


Myös siipan tyylikäs kalamiehen taulu on Sini Virkajärven taidetta. Tämä on kalamiehelle oivallinen lahja, joka toivottavasti tuo tullessaan kireitä siimoja tuleville kalastusreissuille.

Kesämökkimme kauniit usvaiset aamut eivät pettäneet tälläkään kerralla valokuvaajaa. Tunnustan olevani syysihminen, vaikka kaikki muutkin vuodenajat kelpaavat minulle mainiosti.



 Sinin monipuoliseen taiteeseen voi tutustua tässä linkissä. Paljon hyviä ideoita vaikka pukinkonttiin :)

 

perjantai 21. lokakuuta 2022

Syksyn viimeiset lämpöiset päivät ja huppariasu

 

Syksy oli pitkä ja lämmin, juuri sellainen, joihin viime vuosina olemme tottuneet. Aurinkoisina syysaamuina sain taas ikuistettua upeita sumumaisemia mökillä. Myös luonto säilyi pitkään yllätävän vihreänä. Uusi kesälaukkuni, Birgit Pyykön ihastuttava Aurora- käsilaukku, oli mukana kaikissa menoissa pitkälle syksyyn saakka, tässä kesällä Hienohelma- verkkokaupasta tilaamani uuden boho- tyylisen mekon seurana.

 
Aikaisemminkin hauskassa "Kortemetsä"- postauksessa esiintynyt Lindexin maximekkolöytö muutaman vuoden takaa on myös yhä suosikkejani. Ekologinen materiaali oli jo ostettaessa hyvän tuntuinen, eikä se käytössä ole kulunut lainkaan. Nyt jo muutkin ovat huomanneet Lindexin pyrkimykset ekologisempaan valikoimaan, vaikkei yritys ole siitä kauheasti edes meteliä pitänyt.
 
 
 
 
 
 
Nyt sitten pitäisi jostain löytää sopiva talvilaukku, sillä talvi todellakin on tulossa vääjämättä. Mukavat syyssäät muuttuivat viileiksi rysäyksellä ja nopeasti kellastuneet lehdet putoavat puista. Uusi laukku saisi olla tämän laukun tyyliä. Tämän tyylisiä laukkuja minulla on ollut jo kaksi, mutta tekonahkaiset laukut eivät valitettavasti ole kovin kestäviä. laukusta saa löytyä väriä ja erilaisia nahkapintoja.  
 
 
Olen ollut yhä laiska ompelija, ja tämäkin  asu valmistui jo viime syksyksi, joten en ehtinyt sitä silloin paljon käyttää, kun talvi jo iski päälle. Asuun kuuluu trikoopaita, huppari ja legginssit. 
 

 Trikoopaidan vajaamittaisilla hihoilla ompelin näyttävästä kukkakuosista. Huppari on turkoosia talvitrikoota.

Legginsit ompelin pinnoitetusta trikoosta. Pinnoitus muistuttaa hiukan tekonahkaa, mutta materiaali joustaa hyvin käytössä.



Asuun sopivat jokusia vuosia käytössä olleet Laura Vitan saapikkaat.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...