Miksi mekko ei istu?

Blogiani seuraavat ovat varmaan huomanneet, että olen mekkoihminen. Mekko on kuitenkin yksi hankalimpia vaatteita ostaa tai tehdä itse. Toisaalta se on helppo vaate, sillä silloin ei tarvitse miettiä ylä- ja alaosan vaatetusta erikseen. Siksi se on minun ja monen muunkin suosikki. Tuosta samasta syystä se on myös hankala, sillä se tuo esiin ylä- ja alaosan pienenkin eriparisuuden. Jos yläosa on eri vaatekokoa kuin alaosa, ongelmia mekkojen kanssa riittää. Suomalaiset naiset ovat usein vartalomallia A eli "päärynä", jolloin vartalon yläosa on pieni alavartalon ollessa lanteikas. Moni moittiikin mekko-ostoksilla kookasta takamustaan. Usein täysin turhaan, sillä sama ongelma on usein vastassa muillakin. Minullakin rinnanympärys- ja lantionympärysmitta ovat lähes identtiset, ja siitä huolimatta mekot lantiolta usein kinnaavat, vaikka mekon yläosa on täysin sopiva. 

Olen tutkinut asiaa niin kaupoissa kuin syynännyt mekon kaavoja ja tullut siihen lopputulokseen, että vika on kaavoissa, ei naisten vartaloissa. Kaupasta ostetuissa mekoissa ja joskus myös kaavalehtien kaavoissa toistuu sama ongelma, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Seuraavassa pari esimerkkiä:    

Netistä tilattu Desiqualin mekko istui niin huonosti alaosastaan, että se olisi oikeasti pitänyt palauttaa. En kuitenkaan tehnyt niin, sillä näin hyvää huonoa esimerkkiä postaukseen en voinut jättää käyttämättä. Useimmat naiset tarvitsevat väljyyttä vaatteeseen lantion kohdalle. Jostain kummallisesta syystä tämän merkin kaavoittajat ajattelevat naisten kropan kapenevan lantion kohdalta. Jo vyötätökaitaleen alareunasta on poistettu yhteensä 4 senttiä koko ympärysmitalta ja lantion kohdalta peräti peräti 14 senttiä ympärysmitalta! (4 X 3.5 senttiä). Lisäksi alaosa on venytetty yläosaan sopivaksi, eli se on senttitolkulla vyötärökaitaleen yläreunasta kapeampi kuin mekon yläosa. Onko tässä tarkoitus säästää kangasta, vai mikä on syynä tällaiseen ratkaisuun? Yläosa tässä mekossa istuu täydellisesti, mutta tämä alaosan kaavoitus on kyllä vertaansa vailla.

Tässä mustassa trikoomekossa on sama ongelma hiukan lievemmässä muodossa. Koko ympärysmitalta kangasta puuttuu kuitenkin lantion kohdalta 8 senttiä, mikä on kyllä aivan liikaa mekon istuvuuden kannalta. Tässäkin mekossa helmaosa oli kokonaisuudessaan huomattavasti kapeampi kuin yläosa, eli alaosa on ommelessa venytetty yläosaan sopivaksi. Mekon yläosa istuu hyvin. 

Lantiolta liian kapeat mekot kannattaa suosista jättää ostamatta, sillä niiden korjaaminen on mittava urakka. Yksi vaihtoehto vaihtaa koko helmaosa, jos vaikka löytää kirppikseltä edullisen mekon, jonka yläosaan ihastuu. Minä lähdin vielä työläämpään korjausprosessiin, eli levensin mekkojen oikeata helmaa ja lisäsin näin lantiolle puuttuvat sentit. Samalla myös mekon koko helmaosa leveni.

Desiqualin mekosta irrotin ensin koko alaosan, leikkasin sivuasaumat alaosasta auki ja lisäsin niihin kaitaleet punapilkullisesta trikoosta. Hämäyksen vuoksi aplikoin osittain kaitaleen päälle maatuskoita ja mansikoita, jotka olin leikannut kuviollisista puuvillakankaista. Lisäksi pidensin mekkoa pilkullisella helmakaitaleella polvipituiseksi. Tämän merkit vaatteet ovat muutenkin niin värikkäitä ja koristeltuja, että pari trikookuosia ja muutama lisäkoriste uppoaa kokonaisuuteen melko saumattomasti.

Mekkokuvat on otettu viime joulukuussa Thaimaassa.

Mustaan trikoomekkoon tein levennyksen kolmella trikooraidalla niin etu- kuin takakappaleellekin. Mekossa oli valmiiksi epäsymmetrinen helma, jota raidat vielä korostavat.

Kummassakaan mekossa ei helmaosaa tarvinnut lisäkaitaleiden takia poimuttaa yläosaan, mikä kertoo siitä, että helmaosat olivat kokonaisuudessaan  paljon yläosia kapeampia.

Tämän mekon vyötärölle on sitaistu hukkatrikookaitaleista letitetty vyö.

Pukeutumisneuvojan vinkki: Kannattaa kääntää ostoksilla mekko nurinpäin ja katsella sen muotoa kriittisin silmin vaikka sovituskopin seinää vasten. Samalla näkee mekon laadun paremmin. Jos teet itse vaatteita, niin tutki kaava eneen kankaan leikkaamista. Vertaa kaavan mittoja omiisi ja tee tarvittavat muutokset.

Kimonojakku hapsuilla

Tässä on kolmas versioni kimonojakusta. Kaava on sama kuin tässä keväisessä kimonojakussa, hiukan levennettynä vain.

This is my third version of fashionable kimono tunic. This time I added long lilac tassels to the sleeves and hem. This kimono tunic is my favourite version so far.
   

Lisäsin tähän versioon muodikkaat hapsut. Hapsunauha on yleensä tosi kallista, mutta löysin tätä nauhaa tosi edullisesti ompelutarvikeliikkeen poistopöydästä 20 sentin metrihintaan. Nauha on kuulemma vaurioitunut auringossa ja väritys on epätasainen. No, ehkä olen sokea, mutta en huomaa mitään värivirhettä. Ostin hapsunauhaa kahta eri väriä kokonaiset rullat, eli kaiken mitä poistopöydässä oli tarjolla...

Hapsut ovat hauskoja, ne reagoivat jokaiseen pieneenkin liikkeeseen. Tämä kolmas versio on suosikkini tähän astisista kimonokokeiluistani. Mutta ei varmaan vieläkään viimeinen...

PUKEUTUMISNEUVOJAN VINKKI: Hapsut luovat pidentävän ja hoikentavan vaikutelman. Leveä vyö vyötäröllä lisää hoikentavaa vaikutelmaa. Vaikutelma syntyy, vaikka laittaisit vyön jakun alle ja jätät jakun edestä auki niin, että vyö näkyy. Jos et käytä vyötä, väljät vaatteet kannatta aina kuitenkin jättää vähän auki edestä, sillä eteen muodostuvat pystylinjat luovat pidentävää ja hoikentavaa vaikutelmaa. Jos taas suljet vaatteen edestä, se antaa säkkimäisen, ryhdittömän ja keskivartaloon massaa lisäävän vaikutelman. Näin käy etenkin rintavalle, sillä vaate laskeutuu rintojen päältä suoraan alas ja antaa näin vatsakkaan vaikutelman. Pitkälle, hoikalle ja pienipoviselle väljä edestä suljettu yläosa saattaa sopiakin.  

Joulunpunainen hame ja tuunattu paita

Joulunpunainen maximittainen salsahame on ommeltu armeijan hylkäämästä Finlaysonin valmistamasta puuvillakankaasta. Tätä pikkuvikaista puuvillaa ostin ison rullan 60 eurolla vuosia sitten armeijan LyVi- poistomyymälästä. Virheethän voi aina kiertää leikkuvaiheessa! Kaikenlaista tästä kankaasta onkin vuosien varrella ommeltu, mm. tonttulakkeja, kasseja ja essumekkoja. Hameen koristenauhan olen saanut joskus äidiltäni. Nauhasta tulee minulle tulee Lappi mieleen...

Here is my Christmas-red maxi skirt and pimped up T-shirt. I decorated my T-shirt with small crochet tablecloth which I bought from flea market.  

T-paita on ollut ihan tavallinen "parin euron paita". Sen helma ja hihat on leikattu uuteen uskoon ja huoliteltu tiheällä siksakilla käyttämällä punaista ompelulankaa. Paidan etumustaan on ommeltu kirpputorilta eurolla löytynyt pieni pitsiliina.

Alla olevasta piirustuksesta näkee, miten T-paita on leikattu. Punainen viiva on leikkuukohta. Paitaan voi piirtää apuviivat, joita pitkin leikataan. Itse leikkaan vapaalla kädellä, täydellinen symmetrisyys ei ole tärkeää paidan tuunauksessa. Olen leikannut myös kainalosauman pois. Kun huolittelen paidan uusia reunoja siksakilla, venytän neulosta samalla muualta, paitsi kainalon kohdalla.

Punainen salsahame on suorista kappaleista ommeltu. Vyötäröllä on kuminauha.

PUKEUTUMISNEUVOJAN VINKKI: Moni välttää salsahametta, koska se helposti levittää lantion seutua. Näin käy, jos hameen vyötärölle ja lantiolle tulee paljon poimutusta, ja ensimmäinen kaitale päättyy lantion leveimpään kohtaan. Poimutus lisää massaa ja vaakasauma lantiolla saa lantion näyttämään leveämmältä. Kun itse tekee salsahameen kannattaa ylin kaitale tehdä mahdollisimman kapeaksi ja niin pitkäksi, että ensimmäinen vaakasauma tulee lantion alapuolelle. Myös hameostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota samoihin asioihin.

Mekon tuunaus

Kaikilla on varmaan kaapissa niitä ostoksia, jotka ovat ihan kivoja, mutta jokin ei vaan ole ihan kohdallaan. Usein ne jäävät pitämättä ja päätyvät kirpputoreille ja kierrätykseen. Minun kaapistani löytyi tämä mekko, jonka meinasin jo myydä eteenpäin. Ostin sen Gina Tricotin aletangosta kahdella kympillä. Pidin lämpimästä turkoosinvihertävästä sävystä ja yläosan mallista ja kirjailusta. Yläosa peittää avonaisuudestaan huolimatta näppärästi rintaliivit. Materiaali on miellyttävää viskoosi-puuvillasekoitetta. Mekko on muodikkaasti takaa pidempi kuin edestä. Sitten tulee se MUTTA. Edestä mekko on hiukan liian lyhyt. Se vääristää mittasuhteitani epäedulliseen suuntaan. Minusta tulee lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen, vaikka totuus on lähinnä päinvastainen. Mekossa on samasta materiaalista tehty vuori, joka tekee vyötäröltä poimutetusta helmaosasta pönkön ja lihottavan. Vuorista sainkin sitten tuunausidean, jota lähdin toteuttamaan.

 

Kuvassa on muuten rulla silkkisekoitekangasta, josta pitäisi jotain keksiä...Koko rulla maksoi Outlet- myymälässä vain 20 euroa. Samasta paikasta ostin takana näkyvän rullan ruskeaa neulosvuorikangasta, koko rulla maksoi vain 5 euroa. Tätä käytin mm. kesän juhlamekon vuorikankaana.

Irrotin mekosta vuorin ja päätin jatkaa mekkoa sillä pidemmäksi. Vaihtoehdot olivat polvi- tai maxipituus. Päädyin maxipituuteen, kun löysin kaapistani palan "akvarelliraitaista" puuvillakangasta, joka sopi paksuudeltaan ja sävyiltään täydellisesti turkoosiin mekkokankaaseen. Raitapala on kulkeutunut minulle siskoltani, joka pitää tylliritari- blogia. Säilytin takahelman pidempänä kuin etuhelman, eli nyt takahelma viistää melkein maata. Leikkasin mekon irroitetun vuorin kahdeksi suikaleeksi, avasin toisen sivusauman suikaleista ja ompelin ne yhdeksi pötköksi. Raitakankaasta tein toisen samanlaisen suikaleen, ja lisäksi puolet kapeamman suikaleen mekon helmaan. Poimutin suikaleet yläreunasta hyvin kevyesti. Poimua ei paljon tullut, muuten materiaali olisi loppunut kesken. Vähäinenkin poimutus tekee helmaan kuitenkin riittävästi volyymiä.

Huolittelin helman yksinkertaisesti vain tiheällä ja leveällä siksakilla.

Pujotin vielä etumuksen letittettyihin nyöreihin muutaman laatikostani löytyneen keltaisen muovihelmen.

Asusteina mekon kanssa käytän Kappahlin alesta viime syksynä 10 eurolla ostettuja koripunoksisia ballerinoja, ja niinikään Kappahlin aletangosta 2 euron hintaan löytynyttä kaulakorua. Kaulakoru tuo asuun hiukan kaivattua kontrastia. Paellavyö on Seppälän alesta parilla eurolla ostettu. Vaihtoehtoisena vyönä mekon kanssa käytän akvarelliraitakankaan lopuista letittämääni vyötä. Sitä käytin Thaimaan reissulla, ja kuva kokonaisuudesta löytyy Lomapukeutumista- postauksesta. Siellä on nähtävillä muitakin ihania kesämekkoja!

Pukeutumisneuvojan vinkki: Maximekon kanssa välttämättä ei kannata käyttää klassisia, naisellisia korkokenkiä, sillä kokonaisuudesta tulee helposti mummomainen tai rouvamainen. Parempi valinta on tyttömäiset balleriinat tai hiukan jämäkämmät, vaikkapa korokepohjilla varustetut kengät, säästä riippuen jopa reippaat nilkkurit tai saapikkaat. Hyvä valinta tilanteesta riippuen ovat myös sandaalintyyppiset kengät tai espradillot. Mutta muistakaa, että kokonaisuus ratkaisee!

Maximekko Nanson neuloksesta

Tämän mekon tein muutamia vuosia sitten, kun maximekot eivät vielä olleet edes muodissa. Trendinenäni osui oikeaan, ja nyt mekko on mitä muodikkain. Onneksi materiaalikin on niin laadukas, että mekko on vieläkin kuin uusi. Materiaali on Nanson ylijäämäneulosta, ja se on ostettu aikoinaan Eurokankaasta. Metrihinta oli muistaakseni siinä viiden euron paikkeilla. Mekkoon neulosta meni parisen metriä. Vähän meni ylimääräistä mittaa siihen, että sain kuvioalueet aseteltua järkevän näköisesti. Kaavan olen itse tehnyt, yläosa on raglanhihainen. Pääntielle on pujotettu jämäkkä kuminauha. Heikompi kuminauha antaisi periksi, koska täyspitkällä kellohelmalla on jo jonkin verran painoa. Tällä kaavalla saatan tehdä vielä toisenkin mekon, mutta siihen kaavoitan hiukan pidemmän ja runsaamman hihan. Nämä "perhoshihat" kun näyttävät hiukan niukkalinjaisilta. Helma ja hihansuut on huoliteltu jälleen tiheällä siksakilla samalla neulosta venyttäen, jolloin syntyy hauska ja kevyt aaltoreuna.

PUKEUTUMISNEUVOJAN VINKKI: Ostit sitten valmista tai teit itse, niin mieti printtikuvioiden sijaintia. Sijoitus yläosaan suurentaa yläosaa, ja sijoitus alaosaan suurentaa alaosaa. Jos et halua leventää lantioita, niin jätä printti pois lantion kohdalta. Itsekin sijoitin printin lantion alapuolelle. Jos olet pieni yläosasta ja lanteikas, sijoita printti ylös, niin mittasuhteet tasapainottuvat. Jos haluat vyötärön näyttävän kapealta, niin älä sijoita printtiä vyötärön seudulle. Helppoa, eikö vain! Vyö kaventaa vyötäröä, erityisen hyvä valinta vyö on kokonaan printtikuosista valmistetun vaatteen kanssa. Oma valintani sijoittaa printtiä sekä ylä- että alaosaan välttäen lantion ja rinnan kohtaa johtuu siitä, että rinnan- ja lantionympärykseni ovat melkein samat. Minun ei siis kannata korostaa printillä erityisesti kumpaakaakaan.

Mekon kanssa käytän Seppälän alesta parilla eurolla ostettua paellavyötä.

Mekko on asustettu Seppälän alesta viime syksynä 7 eurolla ostetuilla pitsiballerinoilla. Kaulakoru on avoin tupsupäinen ketju, jonka voi solmia tai jättää avoimeksi. Ostin sen useita vuosia sitten Koskikeskuksen asusteliikkeestä n. 9 eurolla. (Bijou Brigitte tai muu vastaava liike, muistaakseni.)