Juhlatunnelmia

Onnea kaikille valkolakin saaneille ja muille valmistuneille!

Tein meidän oman ylioppilaan juhliin kutsut ja onnittelukortin omasta valokuvasta Smartphoton sivuilla. Sommittelin valkolakista, vanhoista esineistä ja seteleistä asetelman. Kutsuihin valitsin seepian värisen kuvan.

Perinteiset juhlaherkut toimitti Oriveden leipomo, ja kaikki oli maistuvaa!

 Vihreäkuvioinen pöytäliina on Vallilan mallisosta. 

Kukka-asetelmissa käytin liljoja valkoisia ruusuja ja krysanteemeja.

Olohuoneen pöydän asetelmassa krysanteemin kukat uivat maljassa, jonka pohjalla on Tigerista ostettuja timantteja.

Kesäinen ovikranssi

Tein tämän kesäisen ovikranssin muunnellen Suuri käsityö- lehden ohjetta 3/2015 sivulla 77. Kaikki tarvittavat materiaalit löytyivät valmiina omista nurkista.

Here is my new front door wreath. The base of this summer wreath is made of chicken wire which is stuffed with green dyed decoration hay. I decorated this wreath with wooden pearls, little leaves and cotton ribbons.

Runko on väännetty pihapensaan ympäriltä napatusta suojavekosta. Verkon sisällä on värjättyä koristeheinää, jonka otin talteen vanhasta kukka-asetelmasta.

Lehdet leikkasin erilaisista tilkuista. Pujotin puuvillalankaan ylijäämähelmiä ja kieputin langan helmineen kranssin ympäri. Rusetit on tehty käsinvärjätystävärjätystä puuvillanauhasta. 

Palmikoin koristeltu mekko

Kerroin palmikkovöiden tekemisestä tässä postauksessa. Tämän vihreänharmaan trikoomekon olen tehnyt itselleni 90-luvun alkupuolella. Materiaali on tosi laadukasta, mekko on vieläkin hyvässä kunnossa vaikka ikää on jo reilut parikymmentä vuotta. Mekon kaava on suora ja helppo, kuin pitkä holkkihihainen paita. Muutama vuosi sitten tuunasin tämän mekon toisen mekon ompelusta ylijääneistä trikoosuikaleista tehdyillä palmikoilla. Palmikoiden sävy on harmaampi, mutta se sopii mekkon väriin varsin hyvin. 

This dress I already about 20 years old. This greenish knitted fabric is really high quality and the dress still looks rather nice. A couple of years ago I decorated this simple dress with plaits and wooden pearls. 

Lisäsin palmikon nyörien päihin erilaisia kirpparilta ostettuja puuhelmiä. Palmikot kiinnitin mekkoon käsin ompelemalla, näin jäljestä tulee siisti.

Tässä mekossa holkkihihat saa kiristettyä nyörillä ylös olalle. Suoraan mekkoon saadaan muotoa palmikkovyöllä.

Lisäsin myös helmaan palmikkoraidan. Helman palmikon kiinnittämisessä pitää olla tarkkana, sillä helma helposti venyy ja alkaa liekottamaan. 

Parvekkeen sisustuksen tein viime syksynä tuunaamalla ja kierrättämällä. Siihen projektiin voi tutustua tässä postauksessa.

Tämä mekko palvelee vielä tulevanakin kesänä töissä hyvänä ja mukavana työmekkona, jos vain säät tästä lämpenevät :)

Pieniä katastrofeja

Olen tässä pitänyt pakollista blogilomaa. Minua hyvin palvellut tietokoneeni alkoi oikuttelemaan sammumalla kesken kaiken, pitämällä kovaa hurinaa, kaatuilemalla ja näyttämällä minulle sinistä ruutua kuin keskisormea. Tietokoneen oli rakentanut meidän poika itselleen kahdeksasluokkalaisena koulupoikana. Se taisi olla hänen ensimmäinen itse osista koottu koneensa. Parin vuoden päästä hän rakensi itselleen uuden tehokkaamman pelin, joten minä ostin koneen itselleni "sopuhintaan".

Ei siis ihme, että delegoin uudenkin tietokoneeni rakentamisen meidän pojalle. Verkkokaupasta tilattujen osien lisäksi it-velho kaivoi kaapistaan pari ylijäämäosaa. Melkoinen lasti tietokoneosalaatikoista sitten tulikin... 

Tämmöiseltä uuden koneen sisus sitten näyttää. Tietotaidon lisäksi vaaditaan sorminäppäryyttä, että nämä osat saa kaikki paikoilleen nätisti sopimaan.  

Koneen osat maksoivat 370 euroa. Kone on minun tarpeisiini räätälöity, joten maksan riittävän laadukkaista tarpeellisista ominaisuuksista ja kestävyydestä, en mistään turhasta. Alakuvassa valmiiksi koottuun koneeseen ladataan tarvittavat ohjelmat. Tässä pääsee kurkistamaan it-velhon työpajaan: muutama näyttö, pari näppistä, useampi käsikonsoli, pelilaite ja -ohjain yms... Ja työskentely sujuu näppärästi näppis sylissä ja kännykkä kädessä, multitasking ei ole vain naisten etuoikeus :D

Alakuvassa uusi tietokone on jo paikallaan minun työhuoneessani. Vähän erilainen paja kuin pojallani: käsityö- ja tuunauslehteä, neulepuikkoja, viivaimia, tusseja, kyniä ja siveltimiä, ompelutarvikkeita rasioissa ja kameratarvikkeita. Ja tietysti kangasrullia nurkassa. Koneessa pyörii vielä ohjelma, joka testaa osien vakautta. Valmis kone toimii aivan loistavasti, se on nopea, hiljainen ja kiltti.

En sitten ehtinyt kuin hiukan kokeilla konetta, kun sain vatsapöpön. Blogilomani siis jatkui sängynpohjalla.

Vanha koneeni järjesti sitten viimeisen temppunsa kun kannoin sitä autotalliin odottamaan kierrätystä. Yläkerran portaiden päässä kone lipesi otteestani ja hyppi portaat alas törmäten päätyseinään ja pompaten siitä vielä sivuseinään. Joka toisella portaalla on kolo ja pari seinää on alakuvan kaltaisilla mojovan kokoisilla naarmuilla. Kyllä harmitti! Remonttihommia pukkaa näköjään tässä vielä ennen pojan ylppärijuhlia....

Kevään merkkejä

Tavanomaista vappusäätä on taas pidellyt. Viime päivien jalkarättisateista on ikuistettu muistoksi nämä rännän alta paljastuvat pajunkissat. Välillä on sentään aurinkokin paistanut, leskenlehdet ja sinivuokot ovat kukassa. Ojan pientareelta löysin outoja kellanvihreitä, kourankokoisia kasveja. Jos joku tietää mitä nuo viimeisten kuvien kasvit ovat, niin laita viestiä!

HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!

Kirpparikierros

Teimme taas kirpparikierroksen naisten kesken. Tällä kertaa kolusimme kirppareita Tammelassa ja Nekalassa. 

This is our second shopping tour around flea markets in Tampere. This time we explored flea markets, second hand shops and recycling centers in Tammela and Nekala.

Tammelan Fidassa on kyllä kaunein käytettyjen vaatteiden keväinen esillepano mitä olen nähnyt.

Fidaa vastapäätä olevaan Kaunottateen ja Kulkuriin voi viedä omat käytetyt vaatteensa myyntiin myyntitilille. Tämä second hand shop on nuorekas ja ikkunasomistus on aina kivan näköinen. 

Pelastusarmeijan kirpputorilta löytää kaikkea huonekaluista vaatteisiin. Tämäkin kirpputori on hyvin järjestetty ja siisti.    

Kirpputori Silinteristä Nekalassa voi vuokrata itselleen myyntipöydän. Silinteri on valtavan kokoinen halli ja pöydät ovat suurimmaksi osaksi koko ajan vuokrattuina, eli tavaraa riittää. Kyllä tämä ihmisten omistaman tavaran määrä taas vähän ihmetytti... 

Nekalan kierrätyskeskuksen vaatimaton julkisivu kätkee sisäänsä varsinaisen tavaratalon. Täällä on aika vähän tekstiilejä, mutta sitten kaikkea muuta onkin runsaasti tarjolla: elektroniikkaa, kodinkoneita, astioita, huonekaluja jne. Lisäksi kierrätyskeskuksen palvelu on hauskaa ja mutkatonta. Isommille tavaroille järjestyy myös edullinen kotiinkuljetus.

Tällä kertaa mukaan kirpputoreilta lähti metallinen vyö (3 euroa) ja pari pitsiliinaa (yht. 6 euroa) tuunaukseen.

Nekalan kierrätyskeskuksesta löytyi käsinvirkattuja pitsejä ja 11 kpl possuaiheisia pakettikortteja . Tämä "paketti" köyhdytti minua vain 1 euron verran.

Palmikkovyöt

Eilen vietettiin Vaatevallankumouspäivää. Kertoilin tämän liikehdinnän taustoista viime vuonna tässä postauksessa, joten ei siitä sen enempää tällä kertaa. 

Tämän vuoden tapahtumissa on kampanjoitu voimakkaasti vaatteiden tuunauksen, korjauksen ja muodistamisen puolesta. Tämä on mielestäni kyllä enemmän ekologinen valinta, ei sillä halpamaiden työntekijöiden olosuhteita paranneta. Toki itse tekemällä oppii arvostamaan vaatteiden valmistamiseen käytettyä työpanosta, joten ehkä se vaikuttaa välillisesti meistä kaukana vaatteita valmistavien henkilöiden työn arvostukseen.

Vaatteiden käyttöikää on siis hyvä opetella itse jatkamaan, tai vaihtoehtoisesti ne voi viedä ompelijalle muokattavaksi. Oman ekologisen tai eettisen kuluttamisen nimissä niitä ei voi työntää tuttavapiirin ainoan ompelutaitoisen ovesta sisään, joka kilttinä ihmisenä sitten niitä korjailee ystävänpalveluksen nimissä. Tässä tuunausbuumissa toisten vaatteiden korjailusta tulee helposti taitavien ihmisten ainoa vapaa-ajan harrastus. Ainakin työstä pitää tehdä reilu vaihtokauppa. Itse olen joskus ehdottanut, että vastapuoli tulee meille siivoamaan siksi aikaa, kun korjaan hänen vaatteitaan. Kauppoja ei ole tullut, siivoaminen kun on niin ikävää puuhaa... Kun olen sanonut, että hihojen ja lahkeiden lyhennys on vähintään yhtä ikävää puuhaa, vastaus on ollut hämmästynyt: Mutta sinähän rakastat ompelua! Se, että osaa tehdä jotakin, ei välttämättä tarkoita sitä että sitä hommaa myös rakastaa... Nuorena pidin melkein velvollisuutena tehdä kun kerran osasin. Vanhemmiten oppii sanomaan ei.

Itse tekeminen kannattaa aloittaa helposta ja edetä vähitellen vaikeampaan. Tässä yksi helppo vasta-alkajalle sopiva vaatteiden muodistusohje: palmikkovyö. Olen aina pitänyt palmikoista, ja palmikkovyön tekeminen vaatteiden piristykseksi on todella helppoa. 

Rullautuvasta trikoosta saa helposti siistin vyön. Kirpputorilta peräisin olevat helmet antavat vyölle "boho"- ilmettä. Vöihin kannatta käyttää vaatteiden ompelusta ylijäänyttä joutomateriaalia.

These plaited belts are really easy to make. You can use cotton, knitted fabrics, leather and all kinds of materials to make these belts. I used some pearls I found from a flea market to give a finishing touch to these "boho style" belts.

Myös kirjavasta puuvillasta saa hauskan vyön. Vyön päissä leikkasin jokaisen suikaleen vielä kolmeen osaan. Letitin niistä ohuet päät, joihin pujotin Vanhan auton hierovan "nappulaistuimen" helmet. Tämä vyö on ollut suosikkini, ja se on esiintynyt blogissanikin asusteena tässä ja tässä linkissä.

Tämä tekonahkavyö on kaupasta ostettu 12 eurolla. Tällaisen vyön voisi myös itse toteuttaa nahkatilkuista tai vanhoista nahkavaatteista. Jotkut rispaantumattomat kangaslaadutkin saattaisivat toimia vyön päiden kukkasissa.