perjantai 1. joulukuuta 2017

Kuparinsävyinen mekko ja trikoopaita

Joka vuosi marraskuun lopulla saamme kutsun vuosijuhliin, joihin olen toistaiseksi aina ostanut tai tehnyt uuden juhla-asun. Tänä vuonna uusi juhlamekko syntyi kaapissani vuosikausia odotelleesta kuparinsävyisestä hillitysti kimaltelevasta neuloksesta. Neulospalan ostopaikka on legendaarisen tamperelainen Kangaskauppa Fihl, joka on katosta lattiaan asti täynnä erilaisia tekstiileitä. Tämä neulos maksoi vain 9 euroa/ metri. Pääntielle sopi hyvin Eurokankaasta parilla eurolla poistolaatikosta ostettu valmis paljettikoriste, jonka ompelin paikalleen käsin. Juhlamekolle tuli hintaa siis vain vajaat 20 euroa. Mekon kaava on hiukan muunneltuna otettu vanhasta mekosta.


Tämmöinen siitä mekosta sitten tuli. Epäsymmetrinen helma on ommeltu lisäämällä mekkoon erilliset kappaleet sivuille lantiosta alaspäin. Henkarilla helma näyttää hiukan oudolta, mutta malttakaa mukana, niin näette miten se päälle puettuna asettuu. Kahta erilaista vanhaa juhlalaukkua mallasin mekkoon, mustaa ja beesiä. Mustaan olen lisännyt itse joskus höyhen-paljettikoristeen.


Juhlat olivat tänä vuonna Kalastajatorpalla Helsingissä. Yövyimme myös siellä. Hotellihuoneen ikkunasta avautuivat hienot näkymät, sumu vain oli aika sakea. Minna Parikan korkokengät jo odottavat iltaa pöydällä. Ennen juhliin valmistautumista piti kuitenkin tehdä virkistävä kävelylenkki kameran kanssa ulkona kosteassa viimassa. Kuvaussää ei räntäsateen ja sumun takia ollut kovin hyvä.


Illan juhlapaikka.


Seudulla on paljon hienoja vanhoja rakennuksia, joista osa oli suurlähetystöjen käytössä.


Tässä se mekko nyt on, illan hämärässä kuvattuna.


Molemmat juhlalaukut olivat matkassa mukana ja sovittelin niitä mekon kanssa, mutta voiton vei musta laukku siksi, että sinne mahtui pieni pokkarikamera mukaan.


Kuvasin asusteita seuraavana päivänä vielä päivänvalossa. Koko juhla-asun teema oli "metallin sävyt".  Kuparin ja kullan sävyissä shiftaava lasihelmikaulakoru on lahja siipalta. Kultaisista lehdyköistä koostetut korvakorut ovat rihkamaa ketjuliikkeestä. Minna Parikan mokkakengissä on metalliset siivet. Ostin ne itselleni 45-vuotislahjaksi jokusia vuosia sitten. Kengät ovat hintavat, 310 euroa, kallein asuste minkä omistan. Puolustan hintaa sillä, että vaatteeni ovat edullisesti itse tehtyjä ;)  Mukana lämmikkeenä oli vaalean kuparinsävyinen hartiahuivi.



Usean ruokalajin illallisilta kuvaan päätyivät kauneimmat annokset, lihaa ja kalaa sisältävä alkuruoka ja kukkasilla koristeltu murusina tarjoiltu suklaakakku. Maku oli kaikissa annoksissa kohdallaan.



Tämän salin erikoisuus on Tove Janssonin maalaamat seinät.


Seuraavana aamuna lähdin reippaana aamiaiselle uudessa trikoopaidassa. Kaapista löytyneessä trikoopalassa on kirsikanoksia pertoolinsinisellä pohjalla. Pala oli niin pieni, että hihat jäivät vajaamittaisiksi. 


Trikopaidan pääntielle ja hihansuihin sopi hyvin mintunvihreä satiininauha, sitäkin oli tarvikelaatikossa valmiina. 


Juhlamekon ja trikoopaidan myötä sain taas edistettyä palaprojektiani, kun pari kangasta siirtyi kangaskaapista vaatekaapin puolelle ;)

3 kommenttia:

  1. Kaunis mekko asusteineen. Ja paita myös. Tuota kangaskaapin tyhjennystä pitäisi itsekin harrastaa, kun vaan sitä kuuluisaa aikaa siunaantuisi jostain.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raisa P! Itse olen joutunut tyhjäämään kankaita myös ihan lahjoittamalla niitä eteenpäin. Aika ei tosiaan enää riittänyt koko vuoren ompeluun ;)

      Poista
  2. Ihanaa nähdä ruskeita vaatteita! Värjäsin juuri yhden mustavalkoisen kankaan terracotan väriseksi. Tuo paljettikaulus on todella näyttävä. Petrooli on myös yksi lempiväreistäni, joten molemmat ottaisin vaatekaappiini

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...