Mitä vanhemmaksi tulen sitä huonompi olen käyttämään vaaleita sävyjä, etenkin valkoista. Suurin syy tähän lienee se, että vanhemmiten omat värini tuntuvat vain voimistuvan. Synnyin ja vietin lapsuuteni sinisilmäisenä blondina, kunnes silmäni muuttuivat oliivinvihreiksi, hiukseni ja ihoni alkoivat teininä tummua. Meidän suvussa tämä ilmiö on enemminkin sääntö kuin poikkeus. No, eipähän tarvitse enää pelätä ihon palamista. Tummat sävyni tuntuvat syövän vaaleista vaatteista voiman nykyään aivan tyystin, joten suurin osa niistä päätyi nyt joko seuraaville käyttäjille tai tuunaukseen. Mitä niitä kaapissa säilyttelemään, kun ei niitä kerran itse tule käytettyä.
Vanhan luonnonvalkoisen Nansomekon päätin vielä tuunata värjäämällä. Heitin värjäykseen mukaan myös valkoista brodyyrinauhaa, kun ei sitäkään sellaisenaan tulisi käytettyä. Nauha värjäytyikin todella nätisti, joten ehkä sitten tulevaisuudessa keksin sille jonkin käyttökohteen. Aina kun jokin vaatteen värjään, katselen mukaan myös muuta värjäystä kaipaavaa. Eipähän tarvitse hommaan sitten erikseen ryhtyä.
Tuunasin mekkoa myös lyhentämällä puolipitkät hihat lyhyiksi. Myös helmaa lyhensin kymmenisen senttiä. Mekon bambuneulos on mukava materiaali lämpiminä kesäpäivinä.
Asusteiksi mekkoon sopivat vihreänsävyiset halpiskoruni ja vanhoista silmälaseistani teettämät vihreät aurinkolasit. Jalkaan vielä rakkaat Laura Vitan sandaalit.
Kuva kukkaan laskeutuvasta pörriäisestä oli harvinainen onnistunut laukaus kaupungin keskustassa, kun pörriäiseen tarkentaminen onnistui ihan lennossa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti