sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Parvekkeen uusi syysilme

Parvekkeen uusi kierrättämällä, tuunaamalla ja käsintekemällä syntynyt syysilme on viimeistä silausta vaille valmis! Vanhat ulkokoristeet, oksista taivutetut pallot ja tähdet, saivat myös uuden vihreän sraymaalipinnan.

The new autumn decoration of our balcony is almost ready!  I painted some old outdoor decorations, small balls and stars which are made of  thin branches, green. I also collected some rowan berry branches and put them in a small basket.  


Vaalean vihreä räsymatto on vanha, käytetty sisämatto. 


Tuunatulle rottinkipöydälle lisäsin Indiskan alepöydältä 4.90 euron hintaan löytyneen vihreäkukallisen tarjottimen.
  

Tiimarin loppuunmyynnistä 3 eurolla ostettu kori sai seurakseen pihlajanmarjaoksia, joiden varret maalasin valkoiseksi.


Tämän koristepuun teko-ohjeet löytyvät tästä linkistä.


Mustavalkoiset canvastuolit siippani löysi kierrätyskeskuksesta hintaan 7 euroa kappale. Koko parvekkeen sisustus maksoi siis noin 30 euroa yhteensä, kun laskee mukaan pari pulloa spraymaalia, noin 4 euroa kpl. 


Aika hyvin näinkin erilaiset elementit toimivat yhdessä. Tämä johtuu siitä, että sisustuksen väripaletti on kuitenkin aika suppea. Kokonaisuus syntyy lähinnä vihreästä, valkoisesta ja mustasta. Lisäksi vähän syksyistä kontrastia mukana!


Different elements of this decoration work together rather nicely! Little basket cost 3 euros and tray cost 4.90 euros. I found them from a sale and they are the only new pieces of this balcony decoration. Black and white canvas chairs cost 7 euros a piece. My spouse bought them from recycling center. 

torstai 18. syyskuuta 2014

Koristepuu parvekkeelle

Jatkoin parvekkeen uuden sisustuksen rakentamista tekemällä sinne koristepuun. Ensin kuorin, pesin ja kuivasin kaksi kaunista männynoksaa. 

I continued my balcony project by making a decorative tree. I painted a couple of beautiful pine branches white with spray paint. Then I placed painted branches in an old Christmas-tree stand after painting the stand green. Flowers are made of painted plastic and plastic pearls. 


Maalasin ne valkoiseksi spraymaalilla. Oksat imevät paljon maalia, joten parhaan tuloksen saa spreijaamalla useita ohuita kerroksia. Jokainen kerros kuivatetaan huolellisesti ennen uuden kerroksen lisäämistä. Sitten oksat käännetään ja toistetaan sama toiselle puolelle.


Koristeepuun jalaksi löytyi kesämökin alta halkojen seasta tämä vanha kuusenjalka. Kuusenjalka kaipasi huolellisen harjauksen, pesun  ja kuivatuksen ennen seuraavaa vaihetta. 


 Käytin kuusenjalan maalaamiseen samaa vihreää spraymaalia kuin viime postauksessa tuunattuun parvekkeen pöytään.


Tein koristepuuhun kukkien terälehdet maalaamalla mustalla vedenpitävällä askartelumaalilla lehdenkuviot vanhoihin muovitaskuihin. Lehdet saa parhaiten kiinnittymään paikoilleen kuumaliimalla. Keskustaan lisäsin rautalankaan pujotetut muovihelmet. 


 "Futuristinen", totesi naapurihuoneessa majaileva it-velho tästä koristepuusta. Saa nähdä, miten tämä puu, rottinkinen kirjava pöytä ja muut elementit parvekkeen uudessa syysilmeessä toimivat yhdessä! Siitä lisää myöhemmin... 





tiistai 16. syyskuuta 2014

Puutarhapöydän jatkoaika

Meillä on parveke, joka on jäänyt sisustamatta. Käytämme paljon takapihan terassia, joten parveketta ei oikein tule hyödynnettyä muuhun kuin vaatteiden tuulettamiseen. Yritän nyt syksyllä hyödyntää parveketta paremmin, joten sinne pitää sisustaa pieni oleskeluun sopiva soppi. Käytän parvekkeen sisustuksessa mahdollisimman paljon tuunattua ja kierrätettyä materiaalia. Parvekkeen pöydäksi tulee tämä parhaat päivänsä nähnyt pieni rottinkinen puutarhapöytä. Perusteellinen puhdistuksen ja kuivauksen jälkeen liimailin repsottavia rottinginpäitä paikoilleen. Sitten tartuin taas sraymaalehin, ja maalasin pöydän syksyn kunniaksi vihreällä, oranssilla ja keltaisella! Lisää parvekkeen uudesta syysilmeestä tulevissa postauksissa...

I decided to decorate our balcony for autumn. I started by fixing this old garden table. After thorough washing and drying I used some glue to fasten loose rattans in their right place. Finally I painted the table with spray paint. So now the table has new autumn colors: green, orange and yellow! 



perjantai 12. syyskuuta 2014

Syyskenkiä alesta

Minusta on hienoa, että Suomessa on neljä toisistaan erottuvaa vuodenaikaa. Jokaisena vuodenaikana voi keskittyä hiukan eri asioihin ja eri tunnelmiin. Tämä tulee varmasti näkymään tässä blogissakin. Syksy on hienoa aikaa ulkoiluun ja lenkkeilyyn. Nautin syksyn väreistä ja raikkaasta ilmasta. Onhan syksyn värit vaatetuksessanikin läsnä, sillä olen värianalyysin mukaan värityypiltäni syksy.

Urheilukaupan tyhjennysmyynnistä käteeni jäivät nämä kaksi paria syksyisiä vapaa-ajan kenkiä. Nämä olivat mallikappaleita ilman kokomerkintää, mutta sopivat minun pieneen jalkaani kuin valettu. Kengistä pulitin 20 euroa/pari. Todellinen alelöytö!

I love the fact that we have four very different seasons here in Finland. Autumn is great time for outdoor activities. I love fresh autumn air and warm autumn colors. These shoes I found from a final sale. They cost 20 euros a pair. Real bargain!    


tiistai 9. syyskuuta 2014

Puoli vuotta bloggaajana

Ensimmäinen puoli vuotta bloggaajan elämää on nyt tullut koettua. Alunperin tätä blogia perustaessani tein itseni kanssa sopimuksen. Puoli vuotta tätä hommaa kokeilen, ja jos se ei tunnu kivalta, niin lopetan siihen. Melkoista kokeiluahan tämä on ollutkin. Puoleen vuoteen on mahtunut tietotekniikan kanssa taistelua, vapaa-ajan jakamisen ongelmia, sekä valokuvauksen ja kameran käytön opettelua. Lisäksi on pitänyt vetää rajaa yksityisyyden ja julkisuuden välille. On pitänyt myös totutella säännölliseen kirjoittamiseen pitkästä aikaa.

Vastoinkäymisistä huolimatta Vaateviidakko-blogi jatkaa elämistä ja kehittyy vielä tästä eteenpäin. Bloggaamisen positiiviset puolet hakkaavat ainakin vielä huonot puolet kirkkaasti. Itse asiassa, tästähän tämä homma vasta alkaa. Puolen vuoden kokeilun ajan olen blogannut hiukan "vasemmalla kädellä", tunnustellen ja tuumaillen. Olen luottanut siihen, että joku muukin voisi olla kiinnostunut näistä samoista asoista kuin minä. Iloinen yllätys on ollut, että blogia lukee muutkin kuin äiti. Kun 10 000 kävijää tuli umpeen vajaassa viidessä kuukaudessa ilman minkäänlaista tavoitetta tai yrittämistä, aloin vasta ymmärtää bloggaamisen mahdollisuudet.

Pienenä vertailukohtana voisi käyttää tämän vuoden Mäntän kuvataideviikkojen upeata Pekilon- näyttelyä. (Postaukseen Pekilon "Hetkinen"-näyttelystä pääsee tästä linkistä.) Se keräsi kesän aikana ennätykselliset 14 500 kävijää. Hieno suoritus! Kuvitellaan, että esittelisin omaa taidetta blogissani. Voisin päästä samaan kävijämäärään samassa ajassa, vieläpä aivan yksin.

Blogaamisella on aivan rajattomat mahdollisuudet. Blogi voi olla näyttely, muotinäytös, päiväkirja, käsityö-,sisustus- tai muotilehti, kuvakirja, tutoriaali, matkaopas, mielipidekirjoitus, vuorovaikutuskanava ja paljon muuta. Se voi olla kaikkea tätä vieläpä samanaikaisesti.

Rakastan erilaisten näyttelyiden ja muotinäytösten järjestämistä, mutta ne ovat yleensä paljon aikaa, rahaa ja tarkkaa aikatauluttamista vaativia projekteja. Lisäksi esitettävien töiden täytyy usein sopia tiettyihin ennalta määrättyihin teemoihin tai tyyleihin. Toisaalta yleisöä näihin tapahtumiin on melko vaikea saada liikkeelle. Stressille herkkä elimistöni reagoi yleensä aina kovalla kuumeella ja sairastelukierteellä siinä vaiheessa kun pitäisi nauttia työn tuloksista. Blogissa voin toteuttaa samaa ajatusta täysin omalla aikataululla, omilla ehdoilla ja ilman suurta stressiä.

Ei blogi tietenkään elämyksellisesti ole aivan sama asia kuin oikea tapahtuma. Itse aion yhä käydä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä samalla innolla kuin ennenkin, ja postailla sitten kokemuksistani. Saatan hyvinkin vielä osallistua tapahtumiin omillakin töillä. Olen aina avoimilla mielin, jos hyviä ehdotuksia tähän suuntaan tulee. Hiukan tätä intoa rajoittaa se, että yleensä kaikissa tapahtumissa on tarkoitus myydä jotain. Olen täysin "parantunut" halusta tehdä muille jotain ostettavaa, sitä kun tässä maailmassa riittää muutenkin. Niin tässä blogissa kuin tähän liittyvissä käden ja hengen tuotoksissa minun on vain tarkoitus toteuttaa omia suunnitelmiani, ja kenties innostaa muitakin tekemään samoin.

Blogi on siinäkin mielessä hyvä foorumi, että "paikalle" pääsee mistä vain. On ollut yllätys, että monet lukijat seuraavat blogiani ulkomailta. Suomen jälkeen eniten blogiani luetaan säännöllisesti Yhdysvalloissa, Saksassa, Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa, Brittein saarilla, Ruotsissa ja Espanjassa. Koska kirjoitan suomeksi, luulen että he ovat enimmäkseen ulkosuomalaisia. Terveisiä vaan sinne maailmalle! Mutta pitäisikö kirjoittaa myös englanniksi, sitä jään pohtimaan. Kyllähän se potentiaalista lukijakuntaa laajentaisi...

Mitkä sitten ovat suosituimpia aiheita? Eniten lukijoita keräävät postaukset, joissa tuunataan ja kierrätetään vanhaa tai käytetään ylijäämämateriaaleja. Maapallolle tämä kiinnostus toivottavasti lupaa parempaa tulevaisuutta. Seuraavaksi suositumpia ovat sitten kaikki ne postaukset, joissa teen jotain muuta itse käsityönä.

Entä sitten se yksityisyys? Puolen vuoden kokeilu oli tarkoitus tehdä täysin anonyymisti. Aion yhä jatkaa blogiani esitellen asiaa, en itseäni. En ole koskaan välittänyt julkisuudesta, pysyttelen aina mielummin taustajoukoissa. Kyllä se persoona kuitenkin kuuluu aihevalinnoissa, teksteissä ja melko vahvoissakin mielipiteissä, sekä näkyy kuvissa ja visuaalisessa toteutuksessa.

Visuaalisesta ilmeestä puheenollen, aloitin eilen valokuvauskurssin. Laitan tähän lopuksi muutaman kuvan, ja yritän muistaa ottaa samoista aiheista kuvat ensi kesänä tämän alkeiskurssin jälkeen. Saa nähdä, onko kehitystä tapahtunut!






  

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Betonilehtien syysväritys

Näitä betonilehtiä teimme lasten ja Tylliritari-blogia pitävän siskoni kanssa hänen ideoimanaan. Linkki Tylliritari-blogiin löytyy sivupalkista. Lehdet ovat jo useita vuosia vanhoja, mutta ovat kestäneet hyvin pihamaalla säiden armoilla. Materiaalina on käytetty vain betonia ja suuria raparperinlehtiä, joiden päälle betoni levitetään kuivumaan.


Lehdet olivat muutaman vuoden ajan ihan "betoninvärisinä" pihaa koristamassa, mutta sitten maalasin ne spraymaalilla vihreiksi. Maali pysyi hyvänä pari vuotta. Nyt syksyn kunniaksi päätin kokeilla niille tasaisen värin sijaan syksyn lehtien väri-iloittelua.


Harjasin ensin lehdet kunnolla karkealla juuriharjalla ja huuhtelin puhtaaksi. Perusteellisen kuivattamisen jälkeen spreijasin lehden punaisella, vihreällä ja keltaisella maalilla. Ensimmäisestä lehdestä tuli vielä hiukan varovainen kokeilu. Maalia kannatta ruiskia reilusti lammikoiksi asti, ja antaa värien levitä kauniisti toisiinsa. Näin lehdestä tulee aidomman näköinen. Sadekuuro aiheutti lehdelle tämän kauniin pisarapinnan.


 Seuraavat lehdet saivatkin jo rohkeamman ja kirkkaamman värityksen pintaansa.


 Tässä vielä muutama ohje spraymaalin käyttöön: 
1. Maalaa vain ulkona.
2. Tarkkaile tuulensuuntaa, älä päästä spraymaalia suihkuamaan itseesi päin. 
3. Jos olet herkkä, niin käytä hengityssuojainta.
4. Käytä suojahansikkaita. Maalia pääsee kuitenkin iholle, ja se on todella vaikea saada pois.
5. Kun lopetat maalaamisen, niin käännä pullo ylösalaisin ja suihkuta niin kauan, että pullosta tulee vain väritöntä kaasua. Näin pullon suu ei mene tukkoon, ja pullo on käyttövalmis seuraavaa kertaa varten.


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Pekilo

Kävimme tämän kesän "taidepläjäyksen" lopuksi katsomassa Pekilon näyttelyn ihan äitin kanssa kahdestaan. (Terveisiä vaan äitille sinne Mänttä-Vilppulaan, siellä koneella sitä kuitenkin taas istutaan...) Onneksi tuli tämäkin näyttely nähtyä, vaikka viimetinkaan jäikin. Tämä "hetkinen" -teeman alle koottu näyttely oli nimittäin Pekilon tähän astisista näyttelyistä paras. Teemaltaan se oli riittävän väljä, ja näyttely olikin koostettu monipuolisesti hyvin erilaisista teoksista. Yhtenäisyyttäkin kuitenkin löytyi sopivasti. Muutamalla sanalla kuvaillen näyttely oli mielestäni tunnelmaltaan nuorekkaalla tavalla surrealistinen. Huomattavaa oli, että monista teoksista huokui käsintekemisen vaiva ja riemu. "Hetkisen" taltioimiseksi tarvittiin siis pitkä tekemisen prosessi. 


Pekilon näyttelytilat tuovat oman ulottuvuutensa taiteen kokemiseen. Karu teollinen ympäristö on omalla tavallaan muodoissa, valoissa ja varjoissa rikas.


Käsintehdyn vastapainona oli myös moderniin liikkuvaan kuvaan ja siihen liittyvään visuaaliseen kulttuuriin nojaavia teoksia, kuten tämä Tuomo Rainion HD-digitaalivideoteos "Marmoriportaat". Oviaukosta näkyy Vesa-Pekka Rannikon "Canary" -videoteos.



Meri Peuran upea metallista, pellistä ja kullasta tehty veistos "Fata Morgana". Takana Antti Tantun "Yksinäisen miehen juhlat", sekatekniikka.  


Yksi suosikeistani on tämä Outi Pieskin langasta ja puusta tehty "Risteävät polut" Kaunis myös alhaalta ylöspäin katsottuna. Seinien valot ja varjot toivat oman lisänsä teokseen.


Pekka Jylhän teos "Ukraina". Ajankohtainen teos on tehty hanhensulista ja kristalleista.



Tämä Pekka Jylhän "pikavippi" on kerrassaan mainio! Aika naisellinen ilme rahakukkarolla miehen tekemäksi... Materiaaleina on käytetty porontaljaa, kristalleja ja terästä. Kenties kukkaron valtava koko kuvaa pikavippien loputonta kierrettä...


Pia Männikön teipistä tehdystä "Some people knit"- teoksesta ei voi olla pitämättä. Tekisi mieli rutistaa niinkuin pesusientä. Siksipä varmaan teoksen viereen olikin laitettu erikseen pieni pala koskemista varten.


Myös tämä Heidi Hemmilän hiukan kauhistuttavakin "Lord of the rings"- videoinstallaatio oli suursuosikkini, uudenlaista surrealismia parhaimmillaan. Tässä visuaalisessa ilotulituksessa oli yhdistetty videoon vaatesuunnittelua, ommeltuja ja käsintehtyjä "huonekaluja", valettuja falloksia ja todella jännä tapetti täynnä yksityiskohtia. Koko huoneen täyttävästä teoksesta näkyy tässä vain pieni osa. Tuli vähän japanilaiset kauhuelokuvatkin mieleen... Tyttömäinen hempeä väritys tekee teoksesta vain pelottavamman.
  

Myös siiloissa oli hauskoja teoksia. DI Twins- nimeä tunnustava taiteilijapari Anna Rokka ja Rut Karin Zettergren kutsuivat sisään "Inna di videolight"- videoinstallaatioon pauhaavan musiikin sekaan. CD-levyt heijastivat hienosti vaihtuvien kuvien sävyjä.


Toisessa siilossa Jan Anderzenin teos "Tomutontun soittorasia" kutsui tekemään musiikkia. Asettelemalla laatikon päälle erilaisia "tontunhattuja" sai aikaiseksi muuttuvaa musiikkia. Hauska käsityön ja tekniikan sekoitus!


Tässä vain muutamia suosikkejani valtavan hienosta tarjonnasta. Viimeisimmän tiedon mukaan Pekilo saavutti kävijäennätyksen tällä näyttelyllä. Vetoapua tuli tietysti Mäntän uudelta taidepaviljongilta. Mänttään on nyt tullut kaksi palkintoakin, Serlachiuksen taidesäätiö nappasi vuoden Pirkanmaa 2014- palkinnon ja Elävät kaupunkikeskustat ry palkitsi Mäntän kaupungin Mäntän keskustan uudistamisesta. Hienoa ja ansaittua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...