Se lopullinen järjestys ja muita muutoksen tuulia

Vuoden vaihtuessa on hyvä tehdä katsaus menneen vuoden "saavutuksiin" ja tehdä suunnitelmia tulevalle vuodelle. Viime keväästä asti olen tehnyt kodissani myös suurempaa inventaariota ja löytänyt monen muun tavoin KONMARIN. Ostin alennusmyynnistä vaaleanpunakantisen japanilaisen siivousekspertin Marie Kondon "Konmari - Siivouksen elämänmullistava taika"- kirjan, jonka lukaisin hetkessä. Koska minulla ei ole tapana hurahtaa mihinkään, kokeilin järkevältä tuntuvaa siivoustapaa ensin pariin paitalaatikkoon. Paidat pysyivät samassa järjestyksessä ilman, että niihin täytyi puuttua koko kesänä, joten ryhdyin järjestämään koko taloa samaan tyyliin. Tavoite oli yksinkertaisesti siivota tulevaisuudessa vähemmän ja käyttää aikaa enemmän mukaviin harrastuksiin.
 
Otin rönsyilevästä ja tunteikkaasta kirjasta vain muutaman konkreettisen ohjeen järjestämiseen ja jätin itselleni vieraan aasialaisen filosofoinnin omaan arvoonsa. Tässä muutama käytännön esimerkki omasta huushollistani:

Tästä lipaston trikoopaitalaatikosta kaikki alkoi. Pystyyn viikatut paidat pysyvät järjestyksessä, kun ne vain aina pesun jälkeen muistaa laatikkoon viikata. Kaikki paidat näkee yhdellä silmäyksellä ja niitä tulee käytettyä monipuolisemmin kuin ennen. Ne pysyvät myös helpommin rypyttöminä, päällekkäin viikatuissa pinoissa kun alimmaiset vaatteet ovat aina painuneita, ryppyisiä ja valmiiksi nuhruisen näköisiä.

Sekaisen sukkalaatikon järjestämisen jälkeen laatikkoon mahtui myös kaikki vyöni. Ne on nätisti kieputettu teippirullien pahvisten hylsyjen sisään. Kaikista sukista ja sukkahousuista on poistettu pahvit, mutta juhlasukkahousuihin jätin muovin suojaksi. Ne kun hajoavat herkästi jos kynnen roso tarttuu niihin kiinni. Tästä syystä puen juhlasukkahousut aina jalkaani kirurginhanskat kädessä. Samaan tapaan järjestettyyn alusvaatelaatikkoon mahtui lopulta myös pystyyn viikatut huivit sievästi, joten lipaston laatikkoja jäi kokonaan tyhjäksi muuta käyttöä varten.

Vanhanmalliset korkeat ja syvät vaatekaapit ovat aina olleet mielestäni hyvin epäkäytännöllisiä. Niiden hyllyillehän mahtuu neljä vaatepinoa, kaksi taakse ja kaksi eteen. Kun sitten otat jotain pinosta, varsinkin pinon pohjalta tai takapinosta, ne kaatuvat menevät sekaisin. Yleensä sitten käytät vain edessä ja päällimmäisenä olevia vaatteita. Pitkään haaveilin kaappien vaihtamista parempaan säilytyssysteemiin. Konmari ratkaisee kuitenkin ongelman paljon halvemmalla. Laitoin hyllylle kaksi leveää Ikean laatikkoa peräkkäin. Niiden viereen mahtuu kaksi kapeaa laatikkoa. Nyt ei enää tarvitse sulloa sesonkivaatteita ylähyllyille pahvilaatikoihin vuodenajan vaihtuessa. Edessä olevassa laatikossa on talvisemmat pitkähihaiset mekot ja takana kesäisemmät. Tarpeen tullessa laatikot vain vaihtavat järjestystä. Kätevää.

Kangaskaappi oli ennen oikea murheenkryyni. Kun on koko aikuiselämänsä työskennellyt tekstiili- ja vaatetusalalla, niin ilmaisia ja halpoja kankaita on kertynyt. Tästä syystä aloitin blogini alkutaipaleella palaprojektin, jonka puitteissa oli tarkoitus ommella kaappia tyhjäksi ostamatta uusia kankaita. Projekti eteni niin hyvin, että vaatekaappi alkoi olla täynnä, mutta niin oli yhä kangaskaappikin. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui se, että kun kaivelin hyllyn takaosasta haluamani kankaan, en saanut muita kankaita enää mahtumaan takaisin hyllylle :D Lisäksi useamman vuoden kestävä ankara ompelu osoitti, että ripeälläkin ompelutahdilla kankaat riittäisivät yli 10 vuoden tarpeisiin. Lisäksi ompelu alkoi pahasti kyllästyttämään. Päädyinkin siis Konmarin myötä laittamaan suuren osan kankaistani kiertoon. Nyt on hyvä jatkaa palaprojektia, johon vielä kuitenkin jäi mielenkiintoista materiaalia vuosiksi eteenpäin. 

Sellainen muutos on kyllä välttämätön, että ompelutahdin on hidastuttava. Eihän niitä vaatteita ehdi muuten käyttää! Tästä eteenpäin lupaan myös harkita vaatetarpeitani enemmän. Tarkoitus on tehdä hitaammin ja isotöisempiä erikoisuuksia. Sellaisia, jotka eivät koskaan tule muotiin ja siten eivät myöskään koskaan mene pois muodista. Taiteellisia ja epätavallisia kuriositeeja ja ajattomia luomuksia perusvaatteiden jatkoksi siis tulossa!   

Jäljelle jääneet kankaat pääasiassa viikkasin järjestelmän mukaisesti laatikkoihin pystyyn, poikkeuksena niin suuret kankaat, jotka olisivat yksistään täyttäneet lähes koko laatikon. Ne saivat jäädä rullalle laatikoiden viereen. Nyt kaappiin mahtuu kankaiden lisäksi myös tuunattavat ja korjattavat vaatteet, sekä  huovutus- ja grafiikantarvikkeet. Kankaiden vielä vähennyttyä tarkoitus on saada kaappiin mahtumaan myös muut ompelu- ja harrastustarvikkeet. Tämän kaapin järjestys siis elää ja paranee vuosien kuluessa...

Ei enää kankaiden tonkimista ja hyllyjen sotkemista. Koko jäljelle jäänyt puuvillakangasvarasto on yhdellä silmäyksellä nähtävissä laatikkoa hiukan ulos kaapista vetämällä.

Liinavaatekaappikin on nyt järjestyksessä. Vaikka Konmarin mukaan tavarat pitäisi järjestää jo olemassa oleviin laatikkoihin, niin jouduin ostamaan laatikkoja Ikeasta. Meillä kun ei kamalasti laatikoita nurkissa pyörinyt, ja ostamme vain vähän uutta tavaraa. Jos olisin jäänyt odottamaan pakkauslaatikkojen kertymistä, niin järjestämistä olisi joutunut meidän huushollissa odottelemaan vuosikausia. Kaikki vanhat laatikot kun kuluivat melkein pelkästään kangaskaapin järjestämiseen...

Mulllistaako Konmari sitten elämän? No ei sentään, mutta kyllä turha siivous ja järjestely tällä menetelmällä vähenee. Jos me olisimme sottapyttyisempi perhe, niin ehkä järjestämisen vaikutus olisi suurempi. Järjestäminen on kuitenkin tylsyydessään tietyllä tavalla terapeuttista puuhaa jota tehdessä on aikaa ajatella vaikkapa suhdettaan tavaraan ja omistamiseen. Kun järjestää kaikki tavaransa kerralla, näkee myös konkreettisesti niiden määrän ja niiden vaatiman tilan. Neliöt ovat kalliita, joten ne olisi hyvä käyttää elämiseen eikä turhaan säilyttämiseen. Turhanpanttina säilytetty tavara on todella kallis tavara.

Järjestelyn lisäksi on tarkoitus tehdä muutakin. Uusi saumuri saa luvan vielä laulaa uusia käsitöitä blogissa esiteltäväksi, maltillisempaan tahtiin kuitenkin. Grafiikkaa käyn tekemässä Sampolassa edelleen kerran viikossa ja niitäkin tuotoksia esittelen teille aina ehtiessäni. Taideyhdistys Elon Suomi 100 vuotta- juhlanäyttelyyn pyrin mukaan syksyllä. Valokuvaamisen harjoittelua jatkan omin päin, kurssi jäi nyt väliin. Kevään huovutuskurssikin valitettavasti peruuntui, joten sitäkin lajia harjoittelen sitten omin voimin. Näyttelyitä ja museoitakin on tarkoitus koluta museokortin voimalla.