perjantai 4. marraskuuta 2016

Lontoon Ealing



Palataan vielä hetkeksi Lontoon vehreisiin tunnelmiin, vaikka meillä on jo ensilumi maassa. Lontoon Ealing lienee useimmille täysin outo paikka ja vieraaksi se olisi jäänyt myös meille, ellei hotellimme "Double Tree" olisi sattunut siellä sijaitsemaan. Edellisellä Lontoon reissullamme majoituimme Paddingtonissa, mutta silloin hotellimme oli paitsi kallis niin myöskin epämukava ja vanhanaikainen. Tällä kertaa majoituimme siis huomattavasti kauempana keskustasta, mutta saimme rahallemme enemmän vastinetta. Nyt hotellimme oli keskellä tavallista asuinaluetta, kuten hotellihuoneen ikkunasta napatusta kuvasta voi nähdä.


Ealing oli aikaisemmin tunnettu Ealing Studios- elokuvastudioistaan. Siksi Ealing näkyy usein myös monissa elokuvissa taustalla, mm. Monthy Pythonin Lentävässä Sirkuksessa. Pääkatu onkin nimeltään Broadway, jonka varrelta löytyy myös samanniminen ostoskeskus. Ealing Broadway- ostoskeskuksessa tulikin pari kertaa käytyä, nuoriso löysi ostettavaa mm. Primark- liikkeestä.


Samalla kadulla on hauska The North Star ravintola, joka ruoan ja juoman lisäksi tarjosi iltaisin kattauksen loistavia cover- bändejä. Nämä ammattilaiset eivät vain soittaneet vaan tekivät omaleimaisen tulkinnan jokaisesta kappaleesta.


Kadun toisella puolella olevan kirkon puistoon kerääntyi iltasella paljon asunnottomia. Kenties kirkko jakaa heille jotain avustuksia. Asunnottomia Ealingissä oli muutenkin paljon, kokonaiset perheet ottivat itselleen nukkumapaikaksi kauppojen ovien edessä olevat syvänteet kauppojen sulkeuduttua myöhään illalla.


Palkittu Sir Michael Balcon -ravintola osoittautui hyväksi ja todella edulliseksi ruokapaikaksi. Ruokalista oli pitkä ja vaihtoehtoja riitti. Kasvispurilaiset ja tortillat olivat hyviä ja salaateissa oli raikas kastike. Pikkupurtavat olivat niin edullisia, että niitä voi tilata pöydän täyteen.


Kuljimme näppärästi maanalaisella paikasta toiseen Oyster- nimisellä matkakortilla, johon oli ladattu rahaa. Kortti väläytettiin ennen laiturille tuloa lukulaitteessa ja samoin pois lähtiessä. Matkustaminen metrolla oli melko edullista. Syrjäisen majapaikkamme vuoksi elimme kuten lontoolaiset, aamuruuhkassa sullouduimme täysiin ja kuumiin metrovaunuihin, tutustuimme päivän Lontooseen ja tulimme työstä palaavien lontoolaisten kanssa samaan aikaan iltasella syömään ja lepäämään Ealingiin. Käytännöllisyydestään huolimatta metro on epämukava tapa liikkua. Etäisyydet ovat pitkiä ja metromatkat kestivät kauan, ruuhkassa usein seistiin vierekkäin kuin sillit suolassa. Lämpöä oli n. 26 astetta ja vanhemman mallisissa vaunuissa ei ollut ainakaan toimivaa ilmastointia. Uudet vaunut olivat hiukan mukavampia. Metrossa lontoolaiset käyttäytyvät kuten suomalaisetkin, kaikki tuijottavat kännyköitään syvän hiljaisuuden vallitessa. 


Naapurin Rane on näköjään käynyt virittelemässä sähköt metroradoillekin. Jotkut näistä virityksistä näyttävät todella vanhoilta.

    
Harvinainen kuva tyhjästä metroaseman käytävästä. Ei riitä, että pääset ulos metrosta kun pitäisi päästä vielä maanpäällekin. Näitä loputtomia käytäviä tuli käveltyä tovi jos toinenkin.


Tämä oli nyt viimeinen postaus tästä Lontoon reissusta. Lontoo on hieno paikka, nähtävää jäi vielä uusillekin reissuille. Lontoo on myös epämukava paikka, väkeä on liikaa, ruuhkat ja jonot ovat loputtomia. Pahinta on jatkuva meteli, edes syrjäisempi hotelli ei pelastanut hälytysajoneuvojen ulvonnalta. Hälytysautot ajoivat läpi vuorokauden muutaman minuutin välein, joten kunnon yöunet olivat mahdottomia. Huonon nukkumisen, metelin ja ihmismassojen aiheuttama väsymys lisääntyi päivä päivältä. Ei tulisi meistä suurkaupunkilaisia.

Verrattuna edelliseen vierailuumme Lontoossa asunnottomuus ja köyhyys näyttää lisääntyneen. Rahaa kerjääviä ihmisiä on aika paljon. Lisäksi täällä on tapana heittää roskapussit kadulle, mutta jätehuolto näyttää nykyään tökkivän.

Reissun jälkeen oli mukava kotona rauhoittua katsomaan "Metsien kätkemä"- luontosarjan jaksoa, jossa yllättäen Lontoosta Suomeen muuttanut nainen kertoi työstään täällä brittituristien eräoppaana. Rauhaa ja hiljaisuutta näyttävät myös muut kaipaavan :)

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja totuuttakin,se on hyvä. Mieheni on halunnut aina Lontooseen, minä en. Jokin on että en tykkää koko maasta...No siellä on varmasti hyvät ja huonot puolet, kuten kaikissa suurkaupungeissa. Kiva kun laitoit näitä postauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Esther! Joka paikassa on ne hyvät ja huonot puolensa, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän arvostaa oman kotinsa hyviä puolia. Matkustaminen avartaa myös näkemään, että koti on paras :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...