Mitä yhteistä on tuolilla ja takilla?

Olisikohan nyt jo aika esitellä tekoturkistakki, joka on kummitellut blogini profiilikuvassa koko noin 5-vuotisen bloggaajanurani ajan? Alunperin ostin petroolinsinistä tekoturkista vanhan nojatuolin verhoilua varten. Verhoiluprojektista kertoilin aikaisemmin tässä linkissä. Jostain syystä tämä tuolin päälystämisestä jääneistä hukkapaloista ommeltu takki on vain jäänyt esittelemättä. Tekoturkis maksoi aikoinaan 19.90/metri ja ostin sitä noin 60 euron edestä, joten hintaa komealle hukkapalatakille ei paljoa jäänyt.

Nyt nämä tekoturkistakit ovatkin kovaa huutoa ja niitä on tarjolla joka kaupassa. Hintahaitari tällaiselle tekoturkikselle näyttää olevan siinä 50-80 euron hujakoilla. Ounastelin tekoturkistakkien paluuta jo silloin kun sen päätin ommella. Nyt kaupoissa tarjolla olevien tekoturkistakkien mallikin on yllättäen aika samanlainen kuin tässä minun takissani, joten ennustajanlahjani toimivat yhä ;) Käytin samaa hyväksi todettua kaavaa kuin tässä huopatakissa. Myös tässä linkissä esitelty villakangastakki on tehty samalla kaavalla.

Tiiviskudoksinen ja tukeva vuorikangas löytyi omasta kaapista. Siellä se olikin odottanut käyttötarkoitustaan ainakin kymmenen vuotta :) Kiinnitykseen käytin mustia turkishakasia. Vaikka lopputulos onkin hieno ja rakas, niin tämä on varmasti viimeinen tekoturkis, jonka ompelin. Turkiksen leikkaaminen sotkee aivan älyttömästi ja sen ompelu on erittäin raskasta. Esimerkiksi kaulusta kiinnittäessäni pelkäsin ompelukoneeni hajoavan, kun kangaskerroksia ja saumoja sattui niin monta päällekkäin. Vaikka koneeni onkin monipuolinen ja laadukas, se on enemmänkin "urheiluauto kuin traktori", eli sopii paremmin hyville maanteille kuin kyntömaille :D