Viikon sanonta

  "Keveys ja ilo eivät ole sama asia kuin pinnallisuus."

Älyn ja syvällisyyden merkkinä suomalaiset pitävät usein vakavuutta, nauruttomuutta, ironiaa ja sarkasmia. Pinnallisuuden leiman saa helposti olemalla iloinen ja innostunut. Hauskaa älykkö voi pitää ainoastaan kännissä. Mieluiten kaatokännissä, mikä on hauskaa vain känniselle itselleen. Tähän sopii myös toinen suomalainen sanonta: "Ilo ilman viinaa on teeskentelyä." 

Sama pätee myös pukeutumis- ja tyyliasioihin. Jos kiinnität huomiota pukeutumiseen ja hankit vaatteita, kenkiä tai laukkuja, olet pinnallinen. "Rumat sitä vaatteilla koreilee", sarkastisesti sanotaan. Vaatteista nauttiminen on naisten hömppää. Kumma kyllä miesten harrastukset, kuten kalastus, autot , moottoripyörät tai golf eivät ole miesten hömppää. Ne ovat vakavia harrastuksia, ja miehet eivät sorru pinnallisuuteen. 

Jos kerran pitää pukeutua, niin kannattaa pukeutua hyvin. Muoti- ja vaatetusala näkyy päällepäin keveänä, iloisena ja kuplivana. Mutta näkyvä osa on vain lopputulos. Vaatetusalalla toimiminen on vaikeata. Pukeutumisneuvonta, vaatteiden suunnittelu ja valmistus ovat tietoa, taitoa ja lahjakkuutta vaativia alueita. Kyseessä on sentään vakava globaali multimiljardibisnes.

Jos pukeutuminen on pinnallista, siihen ei tarvita tietoa eikä taitoa, saati sitten lahjakkuutta. Kaikki nyt vaatteet osaavat päälleen pukea. Tosiasiassa ensivaikutelmasta 65% syntyy ulkoisesta olemuksesta, 30% äänen käytöstä ja 5% sanojen sisällöstä. Pelkällä sanan säilällä ei siis ainakaan työpaikkahaastatteluissa pääse loistamaan.

Fiksun kannattakin siis vähän opiskella pukeutumisasioita. Harva on pukeutumisessa visuaalisesti niin lahjakas, että pärjää kiitettävästi pelkästään peiliin katsomalla. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa. Kun tieto- ja taitopuoli on halussa, voi pukeutumisen parissa saada elämäänsä paljon keveyttä ja iloa tuskaisten sovituskoppikokemuksien sijaan.

Tälle postaukselle sopisi paremmin otsikoksi "Viikon sanonnat", niin monta sanontaa tähän tuli ympättyä. Iloista ja kevyttä viikkoa teille kaikille! Kesä tulee ja on aika vilkaista vaatekaappiin "sillä silmällä"....

Itse aion kaivella kaapista seuraavaan palaprojektiin iloisia kankaanpaloja ensi kesän keveitä luomuksia varten! 

Eksoottiset kukkakuvat olen ottanut Thaimaassa. 

Hua Hin - Khao Takiab

Khao Takiabin apinavuori on saanut tietenkin nimensä siellä asustavien apinoiden vuoksi. Useimmiten siellä kuitenkin vieraillaan budhalaistemppelialueen vuoksi. Paikalliset käyvät siellä kysymässä neuvoa ongelmiinsa munkeilta. Pääsymaksua alueelle ei ole, mutta on suotavaa jättää lippaaseen pieni lahjoitus. Lippaita on useita, munkeille, apinoille ja kulkukoirille kerätään rahaa. Apinoille voi antaa myös jotain pientä syötävää, esim. pähkinöitä. Turisteja usein varoitetaan apinoiden röyhkeästä ja ryöstelevästä käytöksestä. Kohtasimme kuitenkin lähinnä ujoja apinoita, jotka yrittivät kääntää minulle selkänsä kameran edessä.

Apinanpoikanen nautti pirtelönjämiä apinapatsaan päällä istuen. Viereeni tuli langanlaiha budhalaismunkki näylle nauramaan. Munkit vaikuttivat aika rennoilta tyypeiltä. Apinat päivystivät ruokapalojen toivossa myös vuoren huipulle vievillä portailla.

Vuoren huipulla oli kaunis temppeli, jossa munkit antoivat neuvoja paikallisten elämänongelmiin.

Näitä kelloja ihmiset kilkuttelivat tempelivuorella. Nämä ovat varmaankin vastaavia kuin rukousmyllyt joissakin budhalaistemppeleissä.

 Temppelitasanteelta oli hienot näkymät merelle ja Hua Hiniin päin.

 Ja sitten vielä portaat alas. Myös alempana vuorella oli paljon hienoja temppeleitä ja patsaita, mutta niistä myöhemmin lisää! Ettei tule temppeliähkyä...

Hua Hin - budhalaistemppelit

Thaimaan budhalaisuus on Theravada-koulukuntaa, johon 94% thaimaalaisista kuuluu. Thaimaan budhalaisuuteen on sekoittunut vaikutteita hindulaisuudesta, kansanuskomuksista ja esi-isien kunnioittamisesta. Paikoitellen uskotaan myös luonnonhenkiin ja suojaaviin amuletteihin. Ulkopuolisen silmin uskonto vaikuttaa lähinnä taikauskolta. Budhalaistemppelit ovat sangen kauniita, joskin kauneuskäsitys poikkeaa valtavasti länsimaalaisesta. Hua Hinissä on useita viehättäviä temppeleitä keskustan temppelialueella.

 Tällaisia "pikkutemppeleitä" tai "alttareita" oli jokapuolella, useilla ravintoloilla, kaupoilla ja asuintaloilla oli omansa. Näihin vietiin uhrilahjoja, esim. ruokaa, juomaa, kukkia yms. Tälläkin alttarilla on vesipullo ja juomalasi sekä kukka-asetelma. 

 Myös hotellillamme oli omat "temppelinsä". Elefanttipatsaita oli myös useilla temppelialueilla ja muutenkin ympäri kaupunkia.

 Monet temppelien koristeluista toivat minulle mieleen huvipuiston laitteet. Värit olivat todella "kirkkaita".

Hua Hin - iltatunnelmia

Pimeys laskeutuu Thaimaassa jo kuuden aikaan illalla. Illat ja yöt ovat lämpimiä, takkeilla neuleilla ei juuri ole käyttöä. Auringonlasku mereen hotellihuoneemme terassilta oli kaunis näky.

Kuutamo Hua Hinin yllä hotellihuoneen terassilta kuvattuna. Kuun sirppi makasi Thaimaassa selällään, vaikka se ei kuvassa pitkän valotusajan vuoksi näy. 

Perinteistä Thamaalaista musiikkia hotellin aulassa. Kuulosti meikäläisen korvaan lähinnä japanilaisen tyyliseltä. Soitin toi mieleen kanteleen.

 Hotellin edustalla oli jouluvalaistus. 

Hua Hin Hilton hotelli yövalaistuksessa allasalueelta päin kuvattuna.

 Kaupungin juhlavalaistus kuninkaan syntymäpäivän kunniaksi.

 Hilton rannataravintolan pöydästä kuvattuna.

 Hua Hin festivaaleilla soitettiin meidän yllätykseksemme heviä ja raskasta rokkia, ja aika hyvin vielä!

Hua Hin - rautatieasema

Hua Hinin symboliksi voidaan kutsua 1920-luvulla rakennettua koristeellista rautatieasemaa. Asema on vilkkaassa käytössä, mutta aikataulusta päätellen monet junat ovat tuntikausia aikataulustaan myöhässä. Junat ovat huonokuntoisen ja epämukavan näköisiä. Penkit ovat kovat ja hiostavat kahdenistuttavat tekonahkapenkit.

 Kuninkaallisten kuvalla koristeltu pieni rakennus on kuninkaallisten yksityinen odotushuone, jossa he odottivat Bangkokiin lähtevää junaa. Rakennus on nykyään suojeltu.

 Junan saapuessa asemalle lähiravintoloiden henkilökunta juoksee tarjottimien kanssa paikalle myymään ruoka-annoksia matkustajille avoimista ikkunoista. 

Hua Hin - rantatunnelmia

Hua Hinin hiekkaranta on siitä erikoinen, että välillä se katosi vuoroveden alle lähes kokonaan. Silloin vesi ylettyi hotellin portaiden alapäähän asti. Hiekalla olevat rantaravintolat joutuivat silloin pitämään vapaata. Lämpötila oli miellyttävä n. 25-27 plusastetta. Monsuunituuli oli lämmin ja samalla ihoa viilentävä. Hiekalla oli tuhansittain salamannopeita pieniä rapuja. Vedessä oli myös rapuja, simpukoita ja paljon erilaisia simpukankuoria. Meduusoista varoitettiin hotellin rantaportailla olevassa pylväässä. Rannalla voi vuokrata hevosen käyttöönsä.

Hua Hin - kuninkaan kotikaupunki

Nyt kun aurinko alkaa paistaa meillekin on hyvä palata lämpimään Thaimaan Hua Hiniin, jonne matkustimme viime joulukuussa. Se oli ensimmäinen Thaimaaseen suuntautunut matkamme, mutta tuskin jäi viimeiseksi. Olemme matkustaneet paljon mutta harvoin samaan paikkaan kahta kertaa. Ehkä tämä kertookin paljon Thaimaan kokemuksestamme.

Saavuttuamme Bangkokin lentokentälle lähdimme kohti Hua Hiniä. Liikenneruuhka oli valtava ja matka venyi pitkäksi. Ehdimme ihmetellä savusumuista suurkaupunkia, sen suuria siltoja ja elefanttipatsaita. Ruuhkat johtuivat osittain Thaimaan kuninkaan Bhumidol Adulyadejin syntymäpäivä valmisteluista. Koko matka Bangkokista Hua Hiniin oli koristeltu keltaisin koristein ja tienvarret hoidettu siisteiksi. Hua Hin on kuninkaan kotikaupunki, ja siksi erityinen thaimaalaisille.

Kolmipäinen elefantti auton ikkunan läpi kuvattuna.

 Bangkokin valtavat siltarakennelmat eivät estä liikenneruuhkien syntymistä.

 Kuljimme itsekin näillä silloilla matkalla Hua Hiniin.

Hotellimme Hua Hin Hilton Hotel osoitautuu aivan ihanaksi! Myös sijainti on loistava, omat portaat suoraan hiekkarannalle ja mereen! Aula, piha- ja allasalue ovat todella hienoja. Palvelu on viiden tähden luokkaa. Hotellissa näkyy jo hieman ajan hampaan aiheuttama kuluminen, muttei häiritsevästi. Hotellihuoneessamme oli suuri terassi ja näkymä sekä merelle että kaupunkiin päin.   

Pimeys laskeutui noin kuuden aikaan illalla. Hua Hin hotellihuoneen terassilta kuvattuna.

Allasalue aulan suuren lasiseinän läpi kuvattuna. Suoraan altaiden takana näkyy meri.

Aulassa oli komea valoseinä ja joulukuusi, jonka juurella oli olkiporoja ja lahjapaketteja.

Monin paikoin tunnelma oli hiukan japanilainen. Bonzaipuut koristivat terassialueita. 

 Solisevaa vettä ja kukkasia...