Uutta ja vanhaa: Hihaton paita sekä mekoista tuunatut hame, poncho ja lepakkopaita

Kun nyt jo seitsemän vuotta ole blogia pitänyt, niin osa täällä esitellyistä tekemistäni vaatteistakin jo syystä tai toisesta kaipaavat tuunausta. Tässä linkissä vuonna 2017 erikoisen mallinen silkkipainokuvioilla koristelut trikoomekko pääsi tuunaukseen neulokseen tulleen reiän vuoksi. Juuri ylävatsan kohdalle ilmestynyt reikä oli sen verran hankala tapaus, että mekosta tulikin tuunauksen jälkeen hame ja ponchomainen huivi. 

Hameen seuraksi tein hihattoman paidan kaapistani löytyneestä trikoopalasta. Olen sen aikoinani jostain palalaatikosta ostanut hauskan akvarellimaisen ja maalilla roiskitun näköisen kuosin ja tietysti vihreän värin takia. Pala oli niin pieni, että leikkasin siihen vain pääntien, muuten se riitti paidaksi sellaisenaan nippanappa.

Mekon alaosasta ompelin siis tavallisen suoran hameen vain katkaisemalla mekon reiän alapuolelta vyötärön kohdalta ja kääntämällä yläreunaan kujan kuminauhaa varten. Alaosan silkkipainetusta liehukkeesta muokkasin huivin/ponchon.

Ponchon kiinnityksenä on lahjaksi saatu huivisolki.

Paidan helman huolittelin trikookaitaleella ponchon ja hameen tapaan.

Vanha kaulakoru toistaa nätisti paidan kuvioissa olevaa hentoa oksaa, joten se sopii tämän asun seuraksi.

Mustan reikäkoristeisen puseron tuunasin aikoinaan itse tekemästäni mekosta, jonka esittelin tässä linkissä. Mekkoa ei tullut selaisenaan käytettyä, joten kokeillaan päätyisikö tämä lepakkomainen paita ylle vaikkapa metallikeikalle ;)

Tein hihat puseroon mekon helmasta ja leikkasin paidan helmaan myös koristeellisia reikiä. Mekon reikävyö toimii myös paidan kanssa hyvin.

 

Reikien pyöreätä muotoa toistavat hauskasti teräksen sävyiset korut. Korvikset olen itse käsityöläiseltä ostanut ja kaulakorun osti minulle isäni käsityöläispuodista olessani vasta teini.

Olen viime aikoina onnistunut kuvaamaan sekä hämähäkkejä että hämähäkinverkkoja. Moni kammoaa tämän kaltaisia otuksia, mutta minä en pelkää mitään eläimiä, en hyönteisiä, ampiaisia, käärmeitä, hiiriä tai edes rottiakaan. En pelkää, vaikka olen melko allerginenkin kaikenlaisille pistoksille. Luonnoneläimet ovat vain mielenkiintoisia tarkkailtavia ja haastavia valokuvauksen kohteita.

Tämä mielenkiintoinen hädin tuskin kukasta erottuva otus on kukkahämähäkki. Se kykenee vaihtamaan väriä sen mukaan, missä kukassa oleilee.

Tämä verkko roikkui nätisti järven päällä, siitä hienot valo- ja väriefektit taustalle syntyvät.

 Kastehelmillä koristelulla hämähäkinverkolla voi havaita myös verkkoon takertuneen hyttysen.

Puolen vuoden asustelöydöt

Kulunut alkuvuosi on ollut koronan vuoksi tietenkin poikkeava, myös shoppailumielessä. Vaatteita myyvillä liikkeillä on mennyt todella huonosti ja moni putiikki on pitänyt ovensa kokonaan suljettuina, asiakkaita kun ei ole kertakaikkiaan ollut liikkeellä juuri lainkaan. Odotetusti kauppa on siirtynyt verkkoon. Siinäkin jarruna on ollut monessa maassa massiiviset muutokset postin kulussa. Yllättäen verkossa on vaatteiden sijaan käyneet kaupaksi erityisesti asusteet. Tämä on toki siinä mielessä ymmärrettävää, että esim. laukun tai vyön ostaminen on sovittamatta helpompaa.

Sattumalta omatkin ostokseni alkuvuodelta ovat pelkästään asusteita. Se on todellakin sattumaa, sillä nämä hankinnat on tehty ennen koronasulkuja tammi-helmikuussa. Alkuvuoden Helsingin kulttuuri- ja taidereissulla vietin muutaman tunnin itsekseni Kampin ostoskeskuksessa, kun siipalla oli muuta menoa. Siellä oli meneillään vielä joulunjälkeiset alennusmyynnin viimeiset rippeet. Indiskasta ostin jo kertaalleen blogissa tuunauksen yhteydessä esiintyneen kirjekuorilaukun 70% alesta vain 7.50 eurolla. Samasta tangosta löytyi helmikoristeinen kirjailtu vyö solmittavilla nyöreillä 15 eurolla.

Kampin ostoskeskuksessa oli meneillään myös K-kengän loppuunmyynnit. Sieltä tarttui mukaan laadukkaita käyttökenkiä. Kotimaiset lumihiutalebrodeerauksella koristellut Sievin ulkoilukengät maksoivat vain 40 euroa.

Samasta loppuunmyynnistä ostin myös trendikkäät ja mukavat Skechersin vapaa-ajankengät 50 eurolla. Kreivin aikaan nämä tulikin hankittua, kun edellisistä vastaavista kengistä hajosi pohjat heti huhtikuussa ja ne menivät roskiin.

Koriin eksyi vielä ruskeat reikäkuvioidut balleriinat. Viimeinen pari maksoi enää vain 10 euroa. Hyvä ostos tämäkin, paljon on näitä tullut näitä kesällä käytettyä. Nämä kun sopivat moneen asuun.

Sokerina pohjalla Minna Parikat, jotka tilasin verkkokaupasta jo tammikuun alussa. Tilaan verkkokaupasta harvoin mitään, koska tuotetta ei voi sovittaa ja inhoan palautusrumbaa. Poikkeuksen muodostavat kaupat, joiden tuotteet laadun ja koon sopivuuden puolesta tunnen, kuten Parikan verkkokauppa. Nyt koronan myötä Minna Parikka lopettaakin lippulaivamyymälänsä Helsingissä kokonaan, sillä vekkokauppa on kasvanut valtavasti. Päätös on ymmärrettävä, sillä fyysinen myymälä toki tuottaa paljon kuluja.

Nämä maailman kauneimpina pitämäni Pollyt olen luvannut itselleni jo vuosia sitten. Kyseessä on Minna Parikan klassikkomalli, joka juhlavuoden kunniaksi palasi mallistoon. Jostain syystä nämä jäi minulta aikoinaan hankkimatta ja ne poistuivat mallistosta. Vuosia yritin löytää näitä käytettynä, mutta en onnistunut siinä. Kauniista klassikoista jouduinkin nyt uutena pulittamaan sievoisen summan 399 euroa. Mutta täydellisethän nämä ovat ja niiden hypistelykin tekee niin onnelliseksi :)

Yhteensä alkuvuoden ostoksiin tuli hassattua 521.5 euroa.

Nansomekon tuunaus värjäämällä

Mitä vanhemmaksi tulen sitä huonompi olen käyttämään vaaleita sävyjä, etenkin valkoista. Suurin syy tähän lienee se, että vanhemmiten omat värini tuntuvat vain voimistuvan. Synnyin ja vietin lapsuuteni sinisilmäisenä blondina, kunnes silmäni muuttuivat oliivinvihreiksi, hiukseni ja ihoni alkoivat teininä tummua. Meidän suvussa tämä ilmiö on enemminkin sääntö kuin poikkeus. No, eipähän tarvitse enää pelätä ihon palamista. Tummat sävyni tuntuvat syövän vaaleista vaatteista voiman nykyään aivan tyystin, joten suurin osa niistä päätyi nyt joko seuraaville käyttäjille tai tuunaukseen. Mitä niitä kaapissa säilyttelemään, kun ei niitä kerran itse tule käytettyä.

Vanhan luonnonvalkoisen Nansomekon päätin vielä tuunata värjäämällä. Heitin värjäykseen mukaan myös valkoista brodyyrinauhaa, kun ei sitäkään sellaisenaan tulisi käytettyä. Nauha värjäytyikin todella nätisti, joten ehkä sitten tulevaisuudessa keksin sille jonkin käyttökohteen. Aina kun jokin vaatteen värjään, katselen mukaan myös muuta värjäystä kaipaavaa. Eipähän tarvitse hommaan sitten erikseen ryhtyä.

Tuunasin mekkoa myös lyhentämällä puolipitkät hihat lyhyiksi. Myös helmaa lyhensin kymmenisen senttiä. Mekon bambuneulos on mukava materiaali lämpiminä kesäpäivinä.

Asusteiksi mekkoon sopivat vihreänsävyiset halpiskoruni ja vanhoista silmälaseistani teettämät vihreät aurinkolasit. Jalkaan vielä rakkaat Laura Vitan sandaalit.

Kuva kukkaan laskeutuvasta pörriäisestä oli harvinainen onnistunut laukaus kaupungin keskustassa, kun  pörriäiseen tarkentaminen onnistui ihan lennossa ;)

Ihana bohotyylinen maksihame

Eurokankaan palalaarista löydetty hauska frillakangas sopi yllättäen täydellisesti sävyiltään viime vuonna löytämääni In Stockin trumpettihihatakkiin. Molemmissa on myös samantyyppinen batiikkimainen pintakuviointi. Teinkin siitä bohotyylisen maksihameen takin seuraksi.

Tässä asussa on röyhelöä kerrakseen. Hame on kyllä hauska ihan perus T-paidan tai topinkin kanssa.

Leikkasin kankaan täysvinoon, koska näin röyhelöt pääsivät paremmin esiin.

Kaavana käytin musta-valkokuvioista mekosta tuunaamaani hametta, jonka esittelin tässä linkissä.

Tähän asuun sopii koruiksi vanhat aikoinaan Lapista itselleni tuliaiseksi ostama korusetti, vihertävä kukkakaulakoru ja pisaramaiset korvikset. Ja tietysti Laura Vitan suosikkisandaalini.