Oman poikani vaatteita pyrinkin sitten paikkaamaan niin, että ne eivät näyttäneet paikatuilta. Siinä olikin hommaa, kun vauhdikkaan vesselin housunpolvet olivat nopeasti hajalla ja paitojen likaläiskät eivät lähteneet pois pesussa edes tahranpoistoaineella. Reiät ja läiskät piilotin usein hauskojen aplikaatioiden ja ompelumerkkien alle. Usein korjattu vaate oli pojan mielestä hauskempi kuin ennen korjausta. Ja upposi tämä tyyli muihinkin täydestä kuin väärä raha.
Samaa periaatetta toteutan myös omissa vaatekorjauksissani, korjaukset eivät siis saa näyttää korjauksilta. Tässä muutama vinkki viime vuosilta:
Tämän Taifun- merkkisen nahkatakin sain siipaltani yhdistetyksi syntymäpäivä- ja äitienpäivälahjaksi kymmenisen vuotta sitten. Takki on vieläkin käytössä, mutta taskujen sirkat ovat putoilleet pois vuosien kuluessa. Taskujen yläreunassa ne ovat pysyneet, koska nahkaa on nissä kaksi kerrosta. En viitsinyt lähteä tismalleen samanlaisia sirkkoja metsästämään, vaan pujotin reikiin tekomokkanauhaa koristeeksi. Nauha häivytää sirkkojen puuttumisen ja tuo uutta särmää nahkatakkiin.
Tämä viskoositrikoopaita tuli Seppälästä "ota kolme maksa kaksi"- tarjouksen kolmantena pyöränä kotiin, kun piti jokin vaate ilmaiseksi kylkiäiseksi keksiä. Ohut viskoositrikoo on usein heikkoa, ja ensimmäinen reikä paitaan ilmestyi nopeasti. Peitin sen ompelulaatikosta löytyneellä pitsinauhan pätkällä, josta muotoilin rusetin. Ihme kyllä, ensimmäinen reikä jää usein myös viimeiseksi, joten tämäkin paita palveli korjauksen jälkeen vielä pitkään...
Satiiniseen juhlableiseriin onnistui eräs tupakkamies polttamaan reiän taskun alapuolelle. Peitin reiän helmikoristeella. Niitä olin ostanut aikaisemmin lajitelman erilaisia tukun poistopöydästä hintaan 20 senttiä/kappale. Toinen koriste lisättiin seuraksi pelkästään näyttävyyden ja rytmin vuoksi. Bleiseristä tuli näin entistäkin juhlavampi.
Lisää fiksuja korjauksia esittelen sitä mukaa kun niitä tulee tarvetta tehdä :)
