Lumikelloja

Näihin lumikelloihin tarvitaan neljä samankokoista kolmiota ohuesta läpikuultavasta kankaasta. Olen yhdistänyt valkoisesta organzasta leikkaamani kolmiot huivipäärmeellä toisiinsa niin, että saumat jäävät päälle. Lopuksi alareuna on myös huoliteltu huivipäärmeellä. Myös tiheä siksak toimii hyvin.

Lumikellojen yläreunaan olen pujottanut hopealangasta tehdyn ripustuslenkin kanssa chenillepallon. Samalla olen kiinnittänyt kellon sisäpuolelle roikkumaan hopeanauhaa. Nauhat roikkuvat pitkinä kellon alareunan ulkopuolella.

Tämä kuusi on nyt valko-hopea-sininen. Kelloja voisi tehdä myös vaikka punaisesta organzasta. Olen käyttänyt näitä lumikelloja myös lahjapakettien koristeena. Yksi kello lahjanarun kanssa paketin päälle riittää :)

Enkeleitä

Höyhenistä, pitsikankaanpaloista, huovutusvillasta, pellavakuidusta ja piipunrasseista on nämä enkelit tehty. Pellavahiuksinen enkeli on saanut vielä muutaman tähtipaljetin hiuksiinsa ja kahvipaketista askarrellun tähden kätösiinsä roikkumaan. Mustat hiukset ovat huovutusvillaa. Kasvot on piirretty tusseilla ja lakattu päältä ihonväriin sävytetyllä vesiliukoisella lakalla.

Enkelit voivat lennellä niin kuusenoksilla kuin verhoissakin.

Joulukortteja

Tänään taitaa olla viimeinen päivä, kun voi lähettää joulukortteja sillä halvemmalla hinnalla. Mattimyöhäisille tässä nyt kuitenkin vielä muutama joulukortti-idea. Tai sitten voi tehdä kuten minä, tein kortit saman tien useaksi vuodeksi etteenpäin. Ajatus oli jatkoa jo pitempään jatkuneelle KonMarille. Kortteiluun sopivia välineitä ja tarvikkeita kun löytyi siivotessa vähän joka kaapista melkoinen määrä. Päätin sitten tehdä ne saman tien erilaisiksi korteiksi, näin ne vievät tilaa vain yhden korttilaatikon verran.

Ensimmäiset kortit tein kollaasitekniikalla. Valkopohjaisia nuottisivuja laveerasin ensin akvarelliväreillä kauniimmiksi. Kierrätysmateriaaleista käsintehty rustiikkinen paperinpala sai koristeeksi vähän hopeamaalia ja Kangaspuoti Tylliritarista ostettuja söpöjä joulunappeja. Rusetit on vaatteista talteen otetuista ripustusnauhoista solmittu. Korttien pohjana on eriväriset paksuhkot väripaperit.

Valkoiselle kartonkipohjille liimasin akvarellipaperille akvarelliväreillä laveeratun tunnelmallisen järvimaiseman. Kullanvärinen kuusi ja tähti ovat tarroja. Lisäkoristeeksi vedin raitaa korttia kehystämään kultahippuliimatuubilla.

Maalasin akvarellipapereille myös revontulia lumisen maiseman ylle. Osan näistä korteista koristelin kullanvärisillä kuusitarroilla ja osan hopeisilla lumihiutaletarroilla. Pohjana näissäkin korteissa on väripaperit.

Akvarelliväreillä laveeratut ilotulitussäteet saivat korostusta hopeamaalisäteistä. Hopeatähtitarrat viimeistelevät kokonaisuuden.

Isokokoisiin kortteihin liimasin värikopiot omasta vanhasta akvarellityöstäni. Yhdestä työstä keskeltä revittynä tuli kaksi korttia. Suosin usein korteissani revittyä reunaa, se on helppo ja kaunis. Näihin talvimaisemakuviin lisäsin vielä yksityiskohdaksi hopeiset lumihiutaleet taivaalle leijailemaan.

Paksuhkolle skräppäyspaperipohjalle liimasin revittyä käsintehtyä paperia, jonka päälle liimasin vielä vanhan pokkarin sivusta askarrellun piparkakun. Piparkakku on piiretty paksulla tussilla ja väritetty puuvärillä. Ympärille lisäsin tähtitarroja ja "Hyvää Joulua"- tarratekstin.

Yhteensä erilaisia kortteja tein noin 100. Keräsin kaikki tarvikkeet olohuoneeseen ja muutaman viikon ajan tein kortteja aina televisiota katsellessani. Näin tehtynä tämä korttisavotta ei tuntunut edes mitenkään rasittavalta. Lisää erilaisia korttiversioita on vielä tulossa esittelyyn ;) Jo viime kuun puolella julkaisin tähän samaan urakkaan liittyviä kortteja, jotka löytyvät tästä postauksesta.

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!

Meitä tamperelaisia täällä pimeyden keskellä on viime aikoina hellitty hienoilla valoilla 100-vuotiaan Suomen kuniaksi.

Tampere-talo tarjosi sinisävyisten valojen syttyessä kaupunkilaisille myös kakkukahvit.

Taiteilija Kari Kola valaisi Näsineulan osana Luminous Finland 100- teossarjaa.

Nämä kuvat on otettu Museo Milavidan puistosta rinteeltä.

Myös huvipuisto on valaistu.

Lasten leikkikentän jättiläistuoli ja takana loistaa Näsineula.

Kuva aivan Näsineulan juurelta.

Museo Milavida yövalaistuksessa.

Sara Hildenin taidemuseon patsaspuiston on vallannut Charles Sandisonin "Nature of light"- valoteos. Tietokoneella ohjelmoitu teos oli hieno mutta haastava kuvattava. Vahdikkaasti syöksyvät valopilkut muodostivat välillä DNA:n kaltaisia ketjuja, jotka taas nopeasti purkautuivat.

Takon kartonkitehdas sai myös hienon sinisen juhlavalaistuksen. Vesi heijastaa värivalot kauniisti.

Värikäs näkymä koskipuistoon.

Joulutori portteineen.

Tampereen keskusvirastotalo sinisessä asussa.

Tallipihan idyllisen pihapiirin ikkunat ovat houkuttelevat. Taivaan siniseksi värjää Kari Kolan valaisema Näsinneula. Muutama vuosi sitten ottamani valokuvat Kolan "Koski"- teoksesta löytyvät tästä linkistä.  Tampereen Koskipuistoon sommiteltu laaja valoteos oli aivan satumainen ja hieno kohde kuvattavaksi.

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!

Kuparinsävyinen mekko ja trikoopaita

Joka vuosi marraskuun lopulla saamme kutsun vuosijuhliin, joihin olen toistaiseksi aina ostanut tai tehnyt uuden juhla-asun. Tänä vuonna uusi juhlamekko syntyi kaapissani vuosikausia odotelleesta kuparinsävyisestä hillitysti kimaltelevasta neuloksesta. Neulospalan ostopaikka on legendaarisen tamperelainen Kangaskauppa Fihl, joka on katosta lattiaan asti täynnä erilaisia tekstiileitä. Tämä neulos maksoi vain 9 euroa/ metri. Pääntielle sopi hyvin Eurokankaasta parilla eurolla poistolaatikosta ostettu valmis paljettikoriste, jonka ompelin paikalleen käsin. Juhlamekolle tuli hintaa siis vain vajaat 20 euroa. Mekon kaava on hiukan muunneltuna otettu vanhasta mekosta.

Tämmöinen siitä mekosta sitten tuli. Epäsymmetrinen helma on ommeltu lisäämällä mekkoon erilliset kappaleet sivuille lantiosta alaspäin. Henkarilla helma näyttää hiukan oudolta, mutta malttakaa mukana, niin näette miten se päälle puettuna asettuu. Kahta erilaista vanhaa juhlalaukkua mallasin mekkoon, mustaa ja beesiä. Mustaan olen lisännyt itse joskus höyhen-paljettikoristeen.

Juhlat olivat tänä vuonna Kalastajatorpalla Helsingissä. Yövyimme myös siellä. Hotellihuoneen ikkunasta avautuivat hienot näkymät, sumu vain oli aika sakea. Minna Parikan korkokengät jo odottavat iltaa pöydällä. Ennen juhliin valmistautumista piti kuitenkin tehdä virkistävä kävelylenkki kameran kanssa ulkona kosteassa viimassa. Kuvaussää ei räntäsateen ja sumun takia ollut kovin hyvä.

Illan juhlapaikka.

Seudulla on paljon hienoja vanhoja rakennuksia, joista osa oli suurlähetystöjen käytössä.

Tässä se mekko nyt on, illan hämärässä kuvattuna.

Molemmat juhlalaukut olivat matkassa mukana ja sovittelin niitä mekon kanssa, mutta voiton vei musta laukku siksi, että sinne mahtui pieni pokkarikamera mukaan.

Kuvasin asusteita seuraavana päivänä vielä päivänvalossa. Koko juhla-asun teema oli "metallin sävyt".  Kuparin ja kullan sävyissä shiftaava lasihelmikaulakoru on lahja siipalta. Kultaisista lehdyköistä koostetut korvakorut ovat rihkamaa ketjuliikkeestä. Minna Parikan mokkakengissä on metalliset siivet. Ostin ne itselleni 45-vuotislahjaksi jokusia vuosia sitten. Kengät ovat hintavat, 310 euroa, kallein asuste minkä omistan. Puolustan hintaa sillä, että vaatteeni ovat edullisesti itse tehtyjä ;)  Mukana lämmikkeenä oli vaalean kuparinsävyinen hartiahuivi.

Usean ruokalajin illallisilta kuvaan päätyivät kauneimmat annokset, lihaa ja kalaa sisältävä alkuruoka ja kukkasilla koristeltu murusina tarjoiltu suklaakakku. Maku oli kaikissa annoksissa kohdallaan.

Tämän salin erikoisuus on Tove Janssonin maalaamat seinät.

Seuraavana aamuna lähdin reippaana aamiaiselle uudessa trikoopaidassa. Kaapista löytyneessä trikoopalassa on kirsikanoksia pertoolinsinisellä pohjalla. Pala oli niin pieni, että hihat jäivät vajaamittaisiksi. 

Trikopaidan pääntielle ja hihansuihin sopi hyvin mintunvihreä satiininauha, sitäkin oli tarvikelaatikossa valmiina. 

Juhlamekon ja trikoopaidan myötä sain taas edistettyä palaprojektiani, kun pari kangasta siirtyi kangaskaapista vaatekaapin puolelle ;)