Graffititaidetta

Verkarannan TAKO:n tehdas on saanut aitaansa uuden upean graffititeoksen. Viiden nuoren taiteilijan maalama teos on vaihteleva, upea ja mielikuvituksellinen kokonaisuus. Teoksen eteen parkkeerattujen  autojen vuoksi en saanut kokonaisuudesta panoraamakuvaa, mutta kyllä näistä osakuvistakin saa teoksen monipuolisuudesta jonkinlaisen käsityksen. 

Arjen luksusta - asu käsinvärjätystä pellavasta

"Mallikelpoinen"- blogin naiset haastoivat miettimään, mitä on arjen luksus. Koska käsintekemisestä on kysymys, niin nimenomaan sitä, mitä on käsintehty arjen luksus. Minusta käsintekeminen ylipäätään on luksusta. On luksusta tehdä sellaista josta nauttii, ja jonka lopputulos on ainutlaatuinen ja uniikki. Sitä ei kukaan saa kaupasta ostamalla, ja jos sitä ei edes rahalla saa, se on luksusta sanan parhaassa merkityksessä.

Minusta pellava on materiaali, jossa on erityisen paljon luksuksen ominaisuuksia. Se on miellyttävä, kaunis ja mukautuva materiaali. Se on kylmällä lämpöisen ja lämpöisellä viileän tuntuinen ihoa vasten. Käsinvärjätystä pellavasta tulee luksusta jo pelkästään sen vaatiman työmäärän vuoksi. Kaikki ne lukuisat huuhtelut ja huljuttamiset tenniskyynärpään uhalla saavat kyllä arvostamaan lopputulosta!  

Käsinvärjätystä pellavasta tein tämän syksyn arkeen sopivan asun, joka koostuu kietaisujakusta ja hameesta. Lukuisien huuhteluiden seurauksena kauniisti rispaantuneen reunan jätin jakun hihansuihin ja helmaan sellaisenaan. Pääntie ja etureuna on huoliteltu samasta kankaasta leikatulla kapealla nauhalla, joka jatkuu suoraan solmiamisnauhoiksi sivusaumoihin.

This tunic and the skirt I made of  Finnish Jokipellava`s linen. I dyed the fabric myself by hand. The patterns for this clothing are also my own. My mother made the decorations of the tunic and the pretty pocket of the skirt.   

Pellava on kotimaista Jokipiin pellavaa. Ostimme sitä Tylliritari- blogia pitävän siskoni kanssa muutaman pakan vuosia sitten armeijan LyVi- poistomyymälästä hintaan 60 euroa/pakka. (ko. myymälä on jo lopetettu.) Materiaali oli hylätty armeijan käytöstä pienien virheraitojen vuoksi. Virheraidat materiaalissa johtuvat hiukan muita paksummista langoista. Minusta ne tekevät pinnasta vain kauniimman ja elävämmän.

Luksuksen tuntua tähän asuun lisää vielä tieto siitä, että tämän eettisempää ja ekologisempaa pukeutuminen ei oikeastaan voi olla. Täysin kotimainen, hylätystä ylijäämämateriaalista käsintehty asu!

Hame on perusmallinen niukka kello ilman muotolaskoksia. Vetoketjun laitoin sivusaumaan. Pitsilappu hameessa toimii myös taskuna. Kaavat olen itse tehnyt.

Mallina toimii tällä kertaa kauniinkalpea luottomallini Alma. Päivä oli niin kylmä ja tuulinen, etten itse halunnut mallintyössä värjötellä...

Pitsilaput ovat äitini virkkaamia. Heitin ne samaan väriliemeen, mutta koska ne ovat eri materiaalia on myös värjäystulos on erisävyinen. Myös hame on hiukan eri sävyä kuin jakku. Todennäköisesti siihen käytetty kankaanpala on pyörinyt väriliemen pohjalla tai päällä, ja siksi imenyt eri määrän väriä. Käsinvärjäyksen lopputulos on aina hiukan epätasainen ja elävä. Tarkat ohjeet värjäyksestä kiinnostuneille postailen myöhemmin.

 

 

Lisäys: Ohjeet pellavan käsinvärjäykseen löytyy tästä linkistä.

 

 

Sävykäs paita kierrätysmateriaaleista

Tähän persoonalliseen ja sävykkääseen syyspaitaan käytin käsinmaalatun viskoosineulosmekkoni helman. Viskoosineulos on todella mukava ja pehmeä materiaali käytössä, mutta se kuluu rikki todella helposti. Mekon kainalot olivat sauman vierestä aivan reikäiset. Lisäksi 100% viskoosineulos venyy helposti muodottomaksi. Muutama prosentti elastaania neuloksessa pelastaisi paljon... Muodoton ja rikkinäinen mekko päätyi siis paidaksi. Hihansuihin olen käyttänyt batiikkikuvioisen alustoppini helman. Tästä läpikuultavasta materiaalista käytetään nimitystä "mesh".

This individual and nuanced shirt is made of reused materials. The bodice of this shirt is made of my old dress and sleeves are made of old mesh undershirt. The nuanced viscose knitted fabric of the bodice is painted by hand. I added some light green flower decorations to the neckline of this new favourite shirt.  

Tällä kertaa en itse edes ommellut hihansuiden aaltoilevaa reunaa, vaan se oli valmiina alustopin reunassa. Myös paidan helma on mekon helma sellaisenaan. Paidan ompelu oli siis todella helppoa ja nopeaa!

Vähän enemmän vaivaa käytin miehustan koristeluun. Pääntielle ompelin vaaleanvihreän kukkanauhan estämään venymistä. Kukkanauhan pätkä jäi yli aikaisemmin ompelemani mekon koristelusta. Kukkanauhan loppupalasta irroitin vielä kukat erilleen, ja ompelin ne kauniiksi rykelmäksi paidan etumukseen. Koru on vanha Indiskasta ostettu "hippikaulakoru".

Kaavana käytin paljon käyttämääni perusmuotoisen trikoopaidan kaavaa, josta saa muokkaamalla vaikka mitä. Muutin pyöreän pääntien v-malliseksi. Taitoin kapean pitkän perushihan kaavan kyynärpään yläpuolelta ja ompelin yläosan jatkeeksi hiukan kellotetuksi leikatun hihakappaleen alustopin mesh- materiaalista. Rintamuotolaskoksen siirsin lisäväljyydeksi helmaan. Vaikka äkkiseltään ei uskoisi, niin käytin samaa kaavaa pohjana kuositellulle aikaisemmassa Syksyinen liehukepaita- postauksessa, niin erilainen lopputulos on! Lisää kuosittelusta myöhemmin.  

Myös yksityiskohtaisia ohjeita kankaiden maalaukseen ja värjäykseen postailen myöhemmin.

Taiteilijaelämää

Tämä pikku taiteilija on saanut hiukan vaikutteita "comedie del arte"- teatterin harlekiinihahmosta. Harlekiini oli myös suosittu rokokooajan Venetsiassa, jossa juhlittiin naamiaisia peräti 227 päivää vuodessa. Harlekiiniin viitaa taiteilijanuken väljä valkoinen paita isoine pehmustettuine nappeineen ja kaulahörhelöineen, väljät ruutuhousut ja sulkahattu.

This "comedie del arte" style little painter is mostly made of reused materials. Red hair is saved from a broken old doll. Checkered trousers are made of used winter scarf and bowtie of an old shirt. Stuffed bodie is made of old pillow and sheet. More information and different kind of decorative dolls in this, this and this post. 

Nuken valmistamiseen on käytetty kierrätysmateriaaleja. Pehmeä vartalo on tehty lakanasta ja täytetty tyynyntäytteellä. Punaiset hiukset on rikkinäiseltä nukelta uuteen käyttöön otettu. Kenkien punaiset vahakukat on tehty pula-aikana sotien jälkeen. Niitä löytyi pieni laatikollinen mummulan vintiltä. Taiteilijanuken vaatteet ovat omista käytetyistä vaatteistani tehty. Housut on tehty talvihuivista ja sininen kaularusetti juhlapaidasta. Äitini on virkannut näyttävän pitsikauluksen.

Muihin tekemiini koristenukkeihin voi tutustua näissä postauksissa: ""Herrasväki metsäretkellä" , "Piika puolukassa" ja  "Hienohelma Henrietta". Näistä postauksista löytyy myös lisää ideoita nukkejen valmistamiseen.

Palaprojekti - syksyinen liehukepaita

Tämän näyttävän uuden syyspaidan muoto sai inspiraationsa kuihtuvista syksyn lehdistä. Materiaalit paitaan löytyivät omaa kangaskaappiani kaivelemalla, pala meleerattua vihreää neulosta paidan miehustaksi, hihat ja leveät nauhat sifongista. Molemmat kankaat ovat hukkapaloja vanhoista opiskeluaikaisista projekteista. Kaavan tähän liehukepaitaan tein itse, kaulus on muunnos perinteisestä kilpikonnakauluksesta.

This imposing new autumn shirt is inspired by withering autumn leaves. Bodice of the shirt is made of knitted fabric and broad sleeves are made of chiffon. I made the pattern for this shirt myself. Collar is variation of classic turtleneck collar. Shirt is photographed in the middle of autumn colored ferns.    

Paita on kuvattu metsän laidalla syysväritykseen pukeutuneen saniaspellon keskellä. Vanha ruskea huopahattuni sai myös saniaiskoristelun.

Liehukehihat sidotaan leveillä sifonkinauhoilla ranteeseen, jotta ne liikkuisivat kauniisti käsivarsien mukana. Vaikka miehusta on joustavaa neulosta, jätin kaavaan reilut rintamuotolaskokset. Ilman muotolaskoksia kevyiden hihojen alta kainalosta näkyisi rintaliivit.

Tästä alimmaisesta hiukan hailakasta kuvasta näkee liehukepaidan rakenteen paremmin kuin "tunnelmakuvista". 

Hienohelma Henrietta

Rokokootyylinen hienohelma Henrietta on toteutettu lähes täydellisesti kierrätysmateriaaleista. Kenties siksi se on oma suosikkini. Henrietan vaatetuksessa ainoastaan olkihattu on uusi. Pilkullinen hennonsininen tylli on peräisin omasta juhlapaidastani. Lila-sininen kukkasifonki on kotoisin vanhasta yöpaidasta. Alusvaatteet ja vartalo on tehty vanhasta lakanasta. Silkkinauha on oma lapsuuden lettinauhani. Hihansuissa ja alushameen helmaan olen käyttänyt sifonkihuivini jämät.

This rococo style decorative doll called Fancy Henrietta is made almost entirely of reused materials. Only the straw hat is new. The dress is made of old shirt, nightgown and chiffon scarf. Rococo style white hair is made of  nylon rope. 

Ihanat valkoiset rokokookutrit on tehty puretusta nailonköydenpätkästä. Pääntie ja puvun etumus on somistettu ompelukorista löytyneellä jämäpitsillä ja muutama sininen paljetti kruunaa kokonaisuuden.

Yle Teemalta tuli juuri kolmeosainen sarja "Rokokoon aika", jonka tietysti katsoin. Nuorena tyttönä pidin rokokoon ajan tyylistä ja erityisesti luin Versaillesin hovin elämästä kertovia kirjoja. Tarkoitus on vielä joskus käydä tutustumassa Versaillesin palatsiin. Huikentelevainen ja dekadenssi rokokoo jätti jälkeensä myös monia positiivisia ajatuksia. Ihmisen oikeus onnellisuuden tavoitteluun tunnustettiin silloin ensimmäistä kertaa. Onnellinen lapsuus ja leikki tulivat lasten oikeuksiksi rokokoon aikana, ja taiteilijat kuvasivat leikkiviä lapsia maalauksissa ja kirjallisuudessa ensimmäistä kertaa.  

Piika puolukassa

Tämän puolukoita poimivan piikatytön tein aikoinaan nyt jo edesmenneelle mummulleni lahjaksi. Tämä koristenukke on nykyisin äidilläni, joka antoi sen minulle korjattavaksi. Nuken hame oli kauhtunut, joten tein piikatytölle uuden hameen ja essun parista raidallisesta kangasnäyttetilkusta. Muut vaatteet ovat alkuperäisiä.

This maid who picks lingonberries I made many years ago as a gift for my grandmother. After she passed away my mother got this maid doll and gave it to me for repairing. I made a new striped skirt and an new apron for the doll. My mother made the pretty white lace collar. Vest is made of felt. 

Äiti on meidän perheen neuloja ja virkaaja. Piikatytön hiukset ovat äitini neulelanganjämiä. Hän on virkannut nukelle kauniin pitsikauluksen. "Pirtanauhan" hiuksiin ja koristeraidat paidan hihoihin olen myös tehnyt neulelanganjämistä ompelukoneella siksakin avulla. Liivi on askarteluhuopaa. Koristenauhat essuun löytyivät ompelulaatikosta.

Sillävälin kun herrasväki on metsäretkellä, piika käyttää ajan hyödyllisesti keräämällä puolukoita talven varalle. Korin täytyttyä pieni lepohetki mättäällä istuen on paikallaan ennen kotimatkaa.

Herrasväki metsäretkellä

Kuten monet muutkin vaatteiden valmistuksesta innostuneet, olen aloittanut vaatteiden suunnittelun ja ompelemisen tekemällä vaatteita omille nukeilleni lapsena. Jossain vaiheessa halusin sitten tehdä myös kokonaisia nukkeja. Aloitin tekemällä kankaisia räsynukkeja ja pehmoleluja.

Kun innostuin pukuhistoriasta, halusin tehdä "vanhanajan posliininukkeja" historiallisissa vaatteissa. Keramiikkakurssilla tein valkosavesta nukenpäitä, jalkoja ja käsiä, jotka poltettiin keramiikkauunissa. Kasvonpiirteet maalasin aivan tavallisilla vesiväreillä, ja osien pinnan lakkasin värittömällä vesiliukoisella lakalla. Näitä koristenukkeja tein alle kakskymppisenä ensin omaksi ilokseni ja sitten myyntiin. Aikaa tästä harrastuksesta on jo siis vierähtänyt yli 25 vuotta...

Kymmenisen vuotta sitten muuton yhteydessä pakkasin peilikaapin päällä istuneet koristenuket laatikkoon, enkä sitten tullut kaivaneeksi niitä enää esille uudessa kodissa. Kunnes tässä eräänä päivänä Helmoja ja hepeneitä- blogia pitävä Krista kyseli, olenko se sama Pirjo, joka näitä nukkeja on joskus tehnyt. Tästä innostuneena kaivelin siis muistojen nukkelaatikon esiin ja ryhdyin kunnostamaan nukkeja valokuvausta varten.

Like many others I too first started making clothes for my dolls when I was a small girl. When I became interested in the history of fashion, I started to make these decorative dolls with historical looks. My hobby soon turned into a small business and I started to sell my decorative dolls. That was over 25 years ago... About ten years ago we moved to a new home and I packed these dolls in a box and forgot all about them. Until Krista from Helmoja ja hepeneitä- blog reminded me about them. So I dug the dolls out of the forgotten box and fixed them to be photographed in a forest.   

Tämän "herraskaisen" pariskunnan rypistyneet ja vähän kellastuneetkin vaatteet pesin ja silitin. Litistyneet pellavahiukset avasin, kampasin ja ja väänsin uudelleen kiharoille. Rouvan kankaasta tekemäni hatun jouduin vaihtamaan tähän olkihattuun, sillä alkuperäinen hattu ei enää ollut pelastettavissa. Myös hameen päällipitsin jouduin korvaamaan uudella päällesolmittavalla pitsiosalla.

Käytin aikoinaan ensimmäisiin koristenukkeihin mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia. Tämä tapa oli silloin reilut 25- vuotta sitten aivan tavatonta. Jossain vaiheessa "ulkopuoliset tahot" hyvää tarkoittaen puuttuivat tekemisiini ja saivat minut uskomaan, ettei myyntiin tehtävissä tuotteissa voi käyttää kierrätysmateriaaleja. Jouduin sitten tekemään loput myyntiin menevät nuket täysin uusista materiaaleista. Siksi nämä minulle jääneet nuket ovatkin pääosin ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleista tehtyjä, koska en sitten enää kehdannut näitä myydä... Onneksi, muuten minulle itselleni ei olisi jäänyt yhtään nukkea. Ensimmäiset myyntiin menneistä nukeista oli kuitenkin aika pitkälle kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista toteutettuja. Nykyään tällainen tekotapa olisi hienoa ja ekologista, silloin se oli vielä joillekin mahdoton ajatus. Niin maailma muuttuu...

Heads, arms and legs are made of white ceramic clay. Facial features I painted with ordinary watercolors. The surface of the body parts is polished with varnish. I used mainly recycled materials to make stuffed bodies and clothes for the dolls.   

Tämän herrasmiehen liivi on tehty kravatista. Hihojen pitsi on irroitettu vanhasta vaatteesta. Muut materiaalit ovat tilkkulaatikosta löytyneitä. Hiuksien pellava on kotoisin tuttavan maatilalta ja haisi aikoinaan ihan lehmältä... Rouvan vaatteet on tehty tilkkulaatikon löydöistä: sisustuskangastilkuista ja vaaleanpunaisista vuorikangastilkuista. Pehmeät vartalot ompelin vanhoista verhoista ja pöytäliinoista. Vartalot on täytetty käytetyn tyynyn täytteellä.

Nukkeja myytiin mm. Kesä-Niittynen nimisen taidenäyttelyn yhteydessä ja lahjatavaraliikkeissä. Tein nukkeja myös tilauksesta. Niitä matkusti tiettävästi myös Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Tämä pariskunta ei pitkistä ulkomaanmatkoista haaveile. Kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen he ovat tyytyväisiä, kun pääsevät lähimetsään retkelle eväskorin kanssa. Retken jälkeen niiden koti löytyy makuuhuoneen senkin päältä.

Loput koristenuket esittelen tulevissa postauksissa: "Piika puolukassa", "Hienohelma Henrietta" ja "Taiteilijaelämää".  

Syksyiset kukka-asetelmat

Alkukesästä laitoin kahteen ulkoruukkuun neilikoita ja koristemurattia. Neilikat kukkivat komeasti pitkälle syksyyn ja muratit näyttävät vieläkin hyvältä. En yleensä paljoa uhraa aikaa tai rahaa syysasetelmiin, koska niiden säilymisestä kauniina pitkään ei ole mitään takeita. Yllättävät yöpakkaset tai lumisateet saattavat tehdä niistä hetkessä selvää. Onneksi tästäkin hommasta selviää helpolla ja halvalla.

When these summer pot plants withered I planted a couple of callunas to replace them. I added some lichenous old branches, rowanberries and lingonberries to give this autumn arrangement some extra color.

Asetelmista tein syksyiset vaihtamalla kuihtuneet neilikat koristekanerviin. Kaksi kanervaa eli callunaa maksoi Citymarketin tarjouksessa yhteensä viisi euroa. Lisäsin asetelmiin vielä metsästä kerättyjä jäkäläisiä oksia, pihlajanmarjoja ja puolukan varpuja tuomaan lisää väriä.

Ikävästi näissä ruukuissa näkyy kasteluveden kalkkijäljet kyljissä...