Yksi harmillinen vika tässä paidassa kuitenkin oli. Pumpulimainen neulos oli hyvin venyvää ja jo päivän käytön jälkeen hihat roikkuivat ja leveyttä riitti suuremmallekin ihmiselle. Kuosiinsa paidan sai vain pesemällä ja puhtaan vaatteen jatkuva turha pesu oli ekologisessakin mielessä harmittavaa.
Päätin muokata paidasta sellaisen vaatteen, että sen mallisena venymisestä ei olisi käytössä haittaa. Sellainen vaate on jokanaisen "turvavaate", väljä päälle heitettevä neulostakki, kerrospukeutumisen kulmakivi. Leikkasin siis etukappaleen päällekkäin menevät kietaisuosat ja solmimisnauhat pois. Uusiin etureunoihin, takapääntielle ja hihansuihin tein uudet reunat neulahuovutuksena petroolin, turkoosin ja ruskean sävyisillä villahahtuvilla. Alakuvassa huovuttelen hihansuuta telkkaria katsellessa. Jokunen tovi tuossa huovutustyössä vierähti, mutta olen pikkuhiljaa alkanut suosia ns. hitaita käsitöitä, sillä kaapissa on jo aika paljon päällepantavaa. Näin vaatevarastoni ei paisu turhan suureksi, etenkin kun nykyiset vaatteeni ovat perin kestävää sorttia.
Olen varsin tyytyväinen uuteen tuunattuun neuletakkiini. Nyt sitä ei käytännössä pestä juuri lainkaan, pelkkä tuuletus riittää. Ellen sitten onnistu kaatamaan vaikka kahvikupposta syliini. Nyt pituutta venyvät hihat voi nätisti kääntää ja ne pysyvätkin hyvin käännöksellä huovutettujen hihansuiden ansiosta. Alla on samansävyinen vanha Soya- merkkinen trikoomekko. Kauniissa mekossa on vyötäröllä hieno smokki- laskostus. Asusteena on myös vanha ostettu letitetty nahkavyö jossa on hienot kukkamaiset päät. Pidän letitetyistä koristeista vaatteissa ja olen niitä tehnyt paljon itsekkin.
Kaulakorun olen itse tehnyt ja sen esittelin aikaisemmin tässä linkissä.