Perhoshihainen mekko tilkuista ja ylijäämäpaloista

Tänä vuonna meidän alppiruusut kukkivat poikkeuksellisen komeasti. Kuvasin uuden perhoshihaisen mekkoni siis kukkien keskellä. Mekkoon käytin kukkatrikootilkkuja, jotka sopivatkin väritykseltään hyvin alppiruusujen sävyihin. Mustat trikoopalat ovat laadultaan hiukan erilaisia, mutta kukkakangaskaitale vyötäröllä erottaa ne toisistaan. Koska palat eivät ole vierekkäin, silmä ei erota laatueroa lainkaan. Tämä on kätevä tapa saada joutavat kangaspalat kaapista käyttöön. Pitää vain muistaa pestä kaikki palat ennen ompelua, etteivät ne kutistu sitten valmissa mekossa eri tavalla.

Mekon kaava on sama kuin tässä viime kesän riikinkukkokuosisessa mekossa. Tällä kertaa tein vain lyhyemmän version. Näin sain kankaanpalat riittämään mekkoon. Perhoshihojen hihansuut huolittelin saumurin huivipäärmeellä.

Minna Parikka valitettavasti lopetti kenkäbisneksensä, mutta ehdin vielä tilata itselleni nämä ihanat pupuballeriinat.

Pörriäisten kuvaaminen on vaikeata, yhden sain kuitenkin aika kivasti kuvaan. Kevyen kesäsateen jälkeen kukat pisaroivat kauniisti.

Meidän tuoreen Suomen taiteilijoiden Encaustic Art mehiläisvahamaalaus- jaoston ensimmäinen näyttely on nyt Helsingissä. En nyt ole koronan takia mukana näyttelyssä, mutta käykäähän katsomassa kavereiden töitä siellä päin ollessanne.

Meidän jääkaapinovet ovat saaneet taas uusia magneetteja koristeeksi. WiredbySini veistoksista tehdyt upea magneettikokoelma on täydentynyt uusilla ihanuuksilla ja hänen sivustoltaan löytyy nyt myös minun enkaustiikan maalauksistani tehtyjä magneetteja nimellä "Encaustic Dreams". Kiva nimi on Sinin käsialaa. Sivustolla on myös ihastuttavia kertomuksia Sinin omista veistoksista. Myös taideprinttejä löytyy valikoimista. Käykää katsomassa!

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Maalattu ja huovutettu silkkihuivi

Tämän huivin ompelin luonnonvalkoisesta silkkisifongista. Sitä on jäänyt kaappiin pyörimään opiskeluaikaisista projekteista.

Maalasin huivin silkkimaalausväreillä. Sekoitin muutaman erilaisen vihreän sävyn ja sitten vain roiskin värit suojamuovin päälle levitetylle huiville. Huivin kuivuttua vielä silitys värin kiinnittämiseksi ja sitten hellävarainen käsinpesu.

Turkoosin ja vihreänsävyiset lehdet huovutin huiviin nunohuovutustekniikalla. Villa on tavallista värjättyä huovutusvillaa. Lehtien päälle lisäsin vielä yksityiskohtia pitkäkuituisella merinovillalla.

Kauniin kesäiset kuvat huivista otin mökillä järven rannalla. Päivä oli tuulinen, joten kevyen huivin kuvaaminen oli vähän haastavaa.

Huivin reunat huolittelin tiheällä siksakilla. Valitsin vihreän langan jo valmiiksi, valkoinen tekokuituinen ompelulanka kun ei värjäydy lainkaan. Tämä on hyvä muistaa, koska värjätyssä huivissa valkoinen huolittelu ei näytä hyvältä.

Meidän kesämökin läheisyydessä on ihastuttava voikukkaniitty. Tänä vuonna muistin ensimmäistä kertaa sen myös ikuistaa kuviksi.

Harmaan sävyjä - Vanhoja hiili- ja mustetöitä

Olen ehtinyt viimeisen vuoden aikana tekemään paljon sellaista mitä ei normaalisti ehdi edes ajattelemaan. Tämäkin aikaa vievä homma on ollut työlistalla vuosia. Otin nimittäin esille kaikki vanhat säästetyt piirustus- ja maalaustyöni ottaakseni niistä siedettävän hyvät valokuvat. Monet näistä vanhoista töistä on isokokoisia ja siksi niitä on säilytetty rullalla. Rullalle väännetyt työt tietenkin kärsivät aikaa myöten ja tilaakin ne vievät turhan paljon.

Näistä valokuvista minun on tarkoitus tehdä valokuvakirja itselleni muistoksi. Alkuperäiset työt revin sopivan kokoisiksi palasiksi sitoakseni niistä uusia Art Journal- kirjoja. Vanhoista töistä tulee siis taustakuvia uusille töille. Tavallaan siis tuhoan ne tehdäkseni niistä jotain uutta. Seassa on toki niin huonojakin töitä etten viitsi niitä edes kuvata, vaan silppuan suoraan sivuiksi uuteen käyttöön. Nämä kirjat vievät vähemmän tilaakin ;) Esittelen näitä töistä tehdyt uudet Art journal- kirjatkin siiten täällä.

Se tuli taas todettua, että valokuvaaminen on yllättävän raskasta työtä. Niskat menivät taas jumiin oikein kunnolla.

Tässä nyt ensimmäinen satsi uusiokäyttöön meneviä töitä:

Losing my limbs, 1997. Asetelma hiilellä.

 Naisen profiili, 1992. Elävän mallin piirustus hiilellä ja musteella.

Tehdas, 1993. Maisemapiirustus hiilellä.

 Lukija, 1993. Elävän mallin piirustus hiilellä ja musteella.

Ajattelija, 1992. Elävän mallin piirustus hiilellä.

Ateljeen valo. Hiilipiirustus, 1992.

Ateljeen valo 2. Hiilipiirustus, 1992.

Ateljeen valo 3. Hiilipiirustus, 1992.

Temppeli. Hiilipiirustus. 

Monoliitti. Hiilipiirustus.

 Näitä vanhoja töitä laittelen tänne lisää vielä myöhemmin. 

Art Journal- kokeiluja

Tässä uuden journaling- harrastukseni ensimmäisiä Art Journal aukeamia. Teen ensimmäistä Art Journalia vanhaan kellastuneeeseen kirjaan. Useimmat näistä aukeamista liittyvät erilaisiin Taide- ja Journal -ryhmissä annettuihin haastetehtäviin. 

 

Nämä aukeamat tulevat tänne blogin puolelle nyt hiukan myöhässä. Laitan yksittäisiä kuvia Instagammiin aina niiden valmistuttua ja kokoan tänne blogiin sitten suurempia kokonaisuuksia. Linkki Instagram- tililleni löytyy blogin sivupalkista. 

Akryylivärien lisäksi olen käyttänyt näissä aukeamissa myös gessoa, värikyniä, tusseja, leimoja, serviettejä, leikekuvia, kiiltokuvia, papereita, mediumia ja tietysti liimaa. Jonkin verran olen ostanut uusiakin tarvikkeita, mutta suurin osatarvikkeista on vanhaa varastoa.

 

Tämä on siinä mielessä hyvä harrastus, että tätä voisi harrastaa ostamatta yhtään mitään. Vanhat kirjat, lehdet, liima, muutama kynä ja värituubi riitäisivät hyvin. 

Hyvää kevättä!

Maisemia mehiläisvahamaalaustekniikalla

Tässä muutatamia enkaustiikka eli mehiläisvahamaalaustöitäni. Osa näistä maalauksista on vanhempia ja osa aika tuoreita maisemamaalauksia. Tällä tekniikalla luo luontevasti unenomaisen  maiseman, kuin satujen valtakunnan.

 

 

 

Yritän taas vähän aktivoitua tässäkin harrastuksessa ja tilasin vähän uusia tarvikkeitakin. Tarkoitus on kokeilla erilaisia mehiläisvahamaalaustekniikoita. Tätäkin lajia olisi kiva harrastaa mökillä ihan ulkona samalla maisemia ihaillen ja eläinten touhuja seuraten siinä samalla.

Kortteja kolmella eri tekniikalla

Tässä esittelen joitakin jo hiukan vanhempia kortintekeleitäni. Onnittelukortin pohjana toimii naisellinen taidegrafiikan työ. Syväpainotekniikalla tehty sovitusnukke on upotettu korttipohjaan leikattuun aukkoon ja koristeltu muutamilla tarroilla.

 

 

Surukortn maisema on toteutettu enkaustiikalla eli mehiläisvahamaalauksella. Kortin kuva on sopivankokoiseksi tulostettu kopio alkuperäisestä työstä. Koristeena vanhasta tapetista leikatut vaaleat koristeet ja paperinarulehdykät.

 

Erivärisille pahvipohjille toteutetut eri tunnelmaiset kortit käyvät eri tilanteisiin surukorteista onnittelukortteihin. Tekniikka on perinteinteistä leikkaa-liimaa tekniikaa. Kuvat ovat värikopioita omista lehtikoristeista ja luonnonlehdistä. Lisäksi mukana on ihan perinteisiä lintu- ja perhosaiheisia kiiltokuvia.

Olen vihdoin saanut blogin sivupalkkiin linkin Instagram- tililleni. Siirytkää kaikki kynnelle kykenevät sinne seurailemaan tekemisiäni, koska sinne latailen kuvia nyt hiukan ajantasaisemmin ja useammin kuin tänne blogin puolelle. Lähestulkoon joka päivä laitan sinne mm. enkaustiikan, grafiikan ja Art/Junk Journal- töitäni. Saan siinä samalla teidän muidenkin Instagram- osoiteet tietooni, joten pääsen seuraamaan, että mitä teille kuuluu :) Bloggaamista en aio kokonaan lopettaa, mutta postausten väli näyttää vain harvenevan. Instagramissa nyt vain tuntuu olevan enemmän pöhinää :) Myös kommentteihin voi oman Instagram-tilinsä laittaa minulle ja muillekkin tiedoksi.

Lumikunigatar

Metsästä löytynyt sarvi ja kaunis luminen järvimaisema olivat inpiraation lähteinä alkuvoimaiselle lumikunigattaren päähineelle. Sininen hetki ennen auringon laskua antoi kauniin luonnon oman tunnelmavalaistuksen fantasiakuvaukselle. Kesämökkiämme ympäröivä soinen luonto loi edellisenä yönä kuvauspäiväksi parhaimman lavastuksen kun vielä illalla harmaan tylsänä loistanut puusto sai kuurapuvun ylleen. Suolta noussut sumu kostutti kasviston ja yöllä hiljoksiin sadellut lumi takertui niihin kiinni. Olin tyytyväinen, sillä aina ei käy kuvausten suhteen näin hyvä tuuri. 

Päähineen pohjana on vanha hiuspanta, johon sarvi on kiinnitetty. Sarvi on asetettu päähineeseen poikittain, jolloin siitä muodostuu kuin kaksi sarvea.

 

Luottomallini Alman yllä on vanha ompelemani fleecetakki, jonka esittelin vuosia sitten tässä linkissä kahden muun erilaisen fleecetakin kanssa.

Pannan peitin itse tekemilläni huopakukilla.

Pienet päähineessä riippuvat "lumipallot" olen itse huovuttanut. En tehnyt palloista valkoisia, sillä ne olisivat näkyneet huonosti lunta vasten.

 Tyllihuntu sarvipäähineen päällä luo pehmeän huurteisen tunnelman.

Päähineen huopakukkien keskustana on myös "huopalumipallot". Pehmeyttä tuo höttövillalangasta tehty kehä keskustan ympärillä.

 

 

Myöhäisyksyllä tein samantapaisen fantasiakuvauksen illalla ja yöllä sumun aikaan. Silloin ei käynyt ihan yhtä hyvä tuuri säiden suhteen ja jouduin kuvaamaan asua useampana iltana sumun puutteen vuoksi. Tämän kuvauksen tunnelmalliseen lopputuloksiin voi tutustua tässä linkissä.