perjantai 13. helmikuuta 2015

Mitä kuuluu palaprojektille?

Vuoden vaihtumisen kunniaksi aloitetaan yleensä kaikenlaisia elämäntapoihin, terveyteen ja itsensä kehittämiseen liittyviä projekteja. Viime aikoina mukaan on tullut kulutuksen vähentämiseen tähtäävät projektit. "Älä osta yhtään uutta vaatetta vuoteen" -projekti on tällä hetkellä suosittu. Neulojat ryhtyvät "lankalaihikselle" ja ompelijat "kangaslaihikselle". Sinänsä tällaiset haasteet ovat varmasti ihan mielenkiintoisia ja vaarallisimmillaankin täysin harmittomia. Kulutuksen pohtiminen vaikkapa ostolakon myötä on varsin tervetullutta toimintaa tänne blogimaailmaan.

Oman kokemukseni mukaan täyskielto saattaa herättää himon "kiellettyyn hedelmään" ja seuraus voi olla juuri päinvastainen. Toinen ongelma on lopputuloksen arvostelussa. Jos tavoite on täyslakko ostamisessa, ja sitten sortuukin ostamaan yhden lankakerän, yhden vaatteen tai vaivaisen metrin kangasta, niin onko koko projekti epäonnistunut? Lopputuloshan on kuitenkin huikean hyvä yhtä pientä erhettä lukuun ottamatta.

Olen jo muutaman vuoden ajan yrittänyt ostaa mahdollisimman vähän vaateita, kankaita ja muita ompelutarvikkeita ilman täyskieltoa. Aloitin runsaaksi paisuneiden kangasvarastojeni tyhjennysprojektin virallisesti tällä postauksella noin vuosi sitten 13.3.2014. Projektin puitteissa on tarkoitus ostaa mahdollisimman vähän, ja samalla tehdä käyttökelpoisia vaatteita, asusteita, sisustustekstiilejä ja lahjoja jo olemassa olevista kankaista ja ompelutarvikkeista. Tällä hetkellä olen elänyt jo reilun vuoden ilman yhtään kangas- tai ompelutarvikeostosta. Viimeksi ostin alla kuvassa olevat silkkikankaat ja koristeet  Thaimaasta joulukuussa 2013, sen jälkeen en mitään. Nämäkin kankaat odottavat vielä insipiraatiota vaatteeksi asti...


Mitä  "palaprojektilleni" sitten kuuluu? Jatkan sen parissa vielä ainakin vuoden 2015. Vähän ahkeramminkin voisi ommella, mutta se riippuu myös siitä kuinka paljon röörit sietää pölyä. Ommeltavaa kyllä vielä riittää, vaikka olen myös lahjoittanut kankaita pois. Ensin yritin ommella kaapista pois paljon tilaa vievät paksut kankaat, kuten fleecet ja villakankaat. Siinä olen onnistunut aika hyvin.

Tässä katsaus vaatteisiin, joita palaprojektin myötä on tullut esiteltyä blogissani tähän mennessä:

Let me introduce you some of the clothes I made during last year:







Aikuisten ja lasten liivejä.


Menneistä ajoista muistuttava naisten kävelypuku.


Erilaisia fleecetakkeja, kolme kappaletta.


Alelöytötopeista tuli pari mekkoa niihin palakankaita yhdistäen, tämä sininen mekko ja tämä punasävyinen mekko. Lisäksi tästä vanhasta mekosta  tuli aivan uusi palakankaita hyödyntäen. Yksi toppi odottaa vielä hyödyntämistä...


Palakankaista syntyi myös kirjava ja koristeellinen talvitakki. Tämä takki on kerännyt kadulla huomiota osakseen enemmän kuin mikään muu vaatteeni. Minut on pysäytetty ja kysytty takin alkuperää useamman kerran. Olen huomannut, että ostetusta vaatteesta harvemmin saa mitään huomiota osakseen, kyllä kaikki kehutut vaatteet on yleensä itse tehtyjä.


Tämä tuunattu takki on oikeasti "Helmoja ja hepeneitä"- blogin kierrätyshaasteeseen tekemäni työ, mutta käytin siihen niin paljon kankaanpaloja kaapistani, että se on ansainnut paikan myös palaprojektissani. Tämäkin takki on saanut osansa tuntemattomien ihailusta...


Tämä kevyt neulostakkl on tehty samalla kaavalla kuin fleecetakki ylempänä.

3 kommenttia:

  1. Aika kivaa vastata takista kyselijöille: itse tein!

    VastaaPoista
  2. Aika kivaa vastata takista kyselijöille: itse tein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Eihän se ostaminen niin hauskaa ole kuin tekeminen.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...