Viikon sanonta

Happea, kiitos!

Ilmanlaatu Tampereella on vaihdellut viimeaikoina välttävän ja huonon välillä. Syynä tähän on jokakeväinen ilmiö, katupöly. Tämän viikon sanonta onkin siis oma toiveeni, mutta varmasti myös monen muun katupölystä kärsivän toive tällä hetkellä. 

Katupöly muodostuu hiekoitushiekasta, tiesuolasta, sekä hiukkasista jotka ovat irronneet tienpinnoitteesta, autonrenkaista ja jarruista. Lisäksi ilmaan sekoittuvat siitepölyt ja pakokaasut. Minulle tämä sekoitus aiheuttaa limaisuutta, hengenahdistusta, yskää, äänen käheyttä, tukkoisuutta, kuumeista oloa sekä kutinaa kurkussa, korvissa, nenässä ja silmissä. Vastustuskyvyn aleneminen tekee tietä bakteereille ja viruksille, joten flunssat ja poskiontelotulehdukset iskevät helposti. Katupöly aiheuttaa yliherkkyysreaktion ja astmaattisen reaktion elimistössä. Kyse ei siis ole allergiasta muutoin paitsi siitepölyn osalta. Jos vuodesta toiseen reagoi katupölyyn, kannattaakin hakeutua astmatesteihin. Lieväkin astma kannattaa hoitaa, sillä hoitamattomana se aiheuttaa kroonista tulehdusta, keuhkoputkinukan tuhoutumista, keuhkonahtaumaa ja sydänongelmia. Allergialääkkeillä ei ole katupölyn aiheuttamaan reaktioon juuri muuta kuin lumevaikutusta, oikeat lääkkeet löytyvät astmalääkkeistä ja kortisoneista. Kortisonikin tosin on väärin käytettynä elimistölle haitallinen aine. Myös nenän huuhtelusta ja kosteuttavista suihkeista voi olla apua. Paras keino on pölyn välttäminen mahdollisuuksien mukaan.

Huonon ulkoilmanlaadun lisäksi meitä haittaa usein huono sisäilma monissa kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja kodeissa. Nyt jo keskustellaan tästä ongelmasta asialliseen sävyyn, mutta näin ei ole aina ollut. Aamulehden 5.4.2014 Koti- liitteessä haastateltu professori Tuula Putus kertoo taistelleensa hometta vastaan työkseen jo 25 vuotta. Pulmien taustalla on välinpitämättömyys ja huono rakentaminen. Vielä jokin aika sitten homeen aiheuttamat ongelmat olivat vain "akkojen höpinää". Ongelmaan liittyy vieläkin todella paljon vähättelyä. Vähättely johtuu siitä, että reagointia homeelle pidettiin pitkään psyykkisenä ongelmana, koska eniten sairastuivat naiset ja lapset. Selitys on yksinkertainen: Mitä pienemmät keuhkot sitä nopeammin ne vaurioituvat. Erityisesti pienet lapset ovat suuressa vaarassa sairastua kroonisesti, mutta myös aikuisilla naisilla keuhkojen koko on huomattavasti pienempi kuin miehillä.

Eipä siitä kauaa ole kun astmaa pidettiin psyykkisenä sairautena juuri samasta syystä. Onneksi juuri suomalaiset ovat kunnostautuneet astman tutkimuksessa. Kun oikeat testausmenetelmät löytyivät ja keuhkoputkien krooninen tulehdus todennettiin, muuttuivat niin asenteet kuin hoitokin. Myös ehkäisyyn on alettu kiinnittämään huomiota tupakoinnin ja kemikaalien käytön rajoittamisella. Suomessa onkin huomattu uusien allergia- ja astmatapausten lähtevän laskusuuntaan ensimmäistä kertaa historian aikana. Toivottavasti oikeanlainen rakentaminenkin vielä löydetään. 

Toistaiseksi vielä näyttää kuitenkin siltä, että hengitysilman pilaamiseen on suurempi oikeus kuin ihmisen oikeus puhtaaseen hengitysilmaan. Monet pilaavat vapaaehtoisesti oman "ilmatilansa" tupakalla ja erilaisilla hajusteilla. Samalla he aiheuttavat terveysongelmia myös sivullisille. Hajustepilvessä kulkemaan tottuneen hajuaisti ei enää toimi, eikä hän ymmärrä nimenomaan haisevansa, ei tuoksuvansa. Hajujen sekamelska muodostuu hiusaineista, hajuvesistä, ihovoiteista, vaatteiden pesuaineista ja partavesistä. Moni saattaa ihmetellä miksi jää ilman deittiseuraa tai ilman kutsua illanistujaisiin, vaikka kuinka "käyttää Rexonaa" ja paljon muutakin.

Tupakansavu sisältää n. 4000 erilaista kemikaalia ja hajuvesien valmistuksessa käytetään n. 5000 erilaista kemikaalia. Hajustettua pyykinpesuainetta, shamppoota, saippuaa, kosmetiikkaa ja hajuvettä käyttävä tupakoitsija siis saattaa altistaa itsensä ja muut jopa 10 000:lle täysin tarpeettomalle kemikaalille päivittäin.
  

Hajusteet aiheuttavat muitakin terveysongelmia kuin yliherkkyyttä ja astmaa. Hajusteiden käyttäjä saattaa sairastua mm. masennukseen, migreeniin, maksa-, munuais- tai kilpirauhasvaivoihin. Yleensä syynä ei ole itse tuoksuaine vaan kuljetinaine. Tuoksu häviäisi hyvin nopeasti ilman kuljetinta, joka saa aineen vapauttamaan tuoksua pidempiaikaisesti. Suurina määrinä nämä aineet olisivat usein jopa kuoleman aiheuttavia hermomyrkkyjä ja monet näistä aineista on luokiteltu ongelmajätteiksi. Näistä ja muistakin kemikaaleista postaan lisää myöhemmin. 

Valitettavasti usein luullaan, että kemikaalit tutkitaan perinpohjaisesti ennen myyntiä. Useimmiten niitä aletaan tutkia kunnolla vasta sitten, kun selviä haittoja ilmenee. Käytössä on nytkin paljon aineita joiden jo tiedetään olevan haitallisia, mutta niiden käyttö sallitaan, koska korvaavaa ainetta ei ole vielä löydetty.

Varovaisuus on siis toistaiseksi meidän tavallisten kuluttajien harteilla. Onneksi monet ovat heränneet tässä asiassa, ja miettivät meille markkinoitujen turhakkeiden tarpeellisuutta ja vaikutuksia niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Etenkin nuoret etsivät vaihtoehtoisia haitattomia tuotteita. Tuleville sukupolville voi olla paljon vaikeampaa tuputtaa turhaa ainetta ylihintaan. Onneksi!

Vaikka monen suomalaisen mielestä Thaimaa on vielä kehitysmaa, niin jokin asia sielä on paremmin kuin meillä. Tupakanpoltto on kielletty myös terasseilla ja ulkoilmaravintoloissa. Turistit tätä kieltoa rikkoivat kuitenkin mennentullen. Ylipäätänsä thaimaalaiset eivät joko juuri polta tai ovat todella huomaavaisia muiden suhteen. Koko reissun aikana näin vain kahden rakennusmiehen pistävän tupakaksi työmaallaan. Thaimaassa tupakka-askit on muuten varustettu todella hirvittävillä kauhukuvilla polttamisen seurauksista.